Pelastin joulun tienoilla kaksi viinilaatikkoa joutumasta roskikseen. Olisinhan minä mieluusti ottanut sisältöineen päivineenkin, mutta hyvä, että edes laatikot sain. Tunnen suurta vetoa vanhoihin tekstillisiin puulaatikoihin. Nämä nyt eivät ole edes vanhan näköisiä, mutta silti minusta kivoja.
Voipi olla, että saavat vielä joskus jonkinlaisen pintakäsittelynkin, mutta ei ennen kuin olen varma, minkälaisen.
Nurkissani on pyörinyt äidiltäni aikanaan kinuamani isot ruskeat lääkepullot. Seiskytluvulla kyseiset pullot toimivat lapsuudenkotini olkkarissa lampunjalkoina, kunnes äitinikin kyllästyi vakosamettiin ja ruskeaan väriin (itse saan syyhyn lähes kaikesta retroon viittaavasta). Pullot lojuivat vintillä, kunnes "kaikki rohmuava tytär" kehtasi mankua ne itselleen.
Vaikka ehdottomasti halusin pullot matkaani, ei lasinruskea ole minun värini. En ole saanut niitä mitenkään sopimaan sisustukseemme. On suoranainen ihme, etten ole onnistunut niitä huolimattomalla varastoinnillani rikkomaan!
Nettiseikkailuni tuloksena löysin hauskoja etikettejä.
Graphics Fairyn sivuston kautta ne löysin (Graphics Fairyhän on oikea aarrearkku!). Suurensin niitä aika lailla ja kahvivanhensin kopiopaperin. Sitten vain liimalla pullojen pintaan. Laitoin varmuuden vuoksi tosi vähän liimaa, että saan etiketit vielä halutessani irtikin. Näin hurjia "eliksiirejä ja tonikkeja"meillä nyt köökissä on:
Äiti ei ole vielä nähnyt pullojen uutta tulemista, mutta olen varma, että tykkää niistä. Nyt ne jatkavat melkein alkuperäisellä tiellään. Ovat näet kotoisin Helsingin yliopiston lääketieteen laitokselta, josta laboranttiäitini ne roskiin joutumasta pelasti.
Helmi
