29.1.2012

Jämät


Tongin pakastimen kätköistä vielä kaksi levyä torttutaikinaa. Jääkaapin uumenista löytyi luumuhilloa; purkinpohjalla noin kaksi ruokalusikallista. Eli juuri nämä tyypilliset joululta jääneet määrät....

Jaon kummankin levyn  kahdeksaan osaan. Painoin pikkuneliön keskelle painauman, johon piipersin luumuhillon. Asettelin levyt hilloineen minimuffinsimuottien koloihin. Paiston 225 asteessa 15 minuuttia. Unohdin vallan kananmunasivelyn, mutta luulenkin, että hyvä niin!


Sinne hujahti, haukkapaloina sunnuntaikahvin kyytipoikina.


Onneton hajoitin ompelukoneeni aamulla. "Ajoin ojaan" ja katkaisin neulan. Jotain koneelle tapahtui, sillä nyt se ei enää suostu poimimaan alalankaa, vaikka kuinka putsasin ja huolsin :-(
Se on kuulkaas paha paikka tällaiselle, jonka pitää saada vähintään joka toinen päivä vähän surrailla. Pitää viedä ompelukonelääkärille oitis.

Ihana ilma ulkona! Oikein mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille!!

Helmi

21.1.2012

COTONINA

Hei ystäväni!
Viimeinkin sain Helmin Putiikin ovet suljettua JA siirrettyä puotipuuhat sinne, minne kuuluvatkin, eli COTONINAn nimiin.



Samalla tulin astuneeni "kaapista ulos" ;-)
Oikea nimenihän ei ole Helmi vaan Nina - kuten useimmat teistä jo tiesivätkin. Sama hassu kyseessä kumminkin! Helmeilyä jatkan tuttuun tapaan täällä Sucré & Mignonnen puolella.

Tervetuloa tutkimaan tuotoksiani joko
blogipuotiin www.cotoninan.blogspot.com
tai
kotisivuille www.cotonina.fi

Ihania lumenvalkoisia päiviä toivotellen,

Helmi

15.1.2012

Hempeilyä

Olisi niin kauheasti tekemistä, mutta valitettavan vähän (valaistua) aikaa.... Selkäkin niksahti menneellä viikolla, mutta onneksi älysin ottaa extra varovasti ja tehokäyttää Voltareinia. Nyt ollaan taas touhukunnossa.

Tilauskorttia olen laitellut.


Extrahempeää tilattiin, joten sydämien, oraganzarusettien ja vaaleanpunaisuuden voimin ollaan liikkeellä. 



Toivottelenpa tässä samalla sinulle energiaa ensi viikkoon ja 
mukavia talvipäiviä!

Helmi


7.1.2012

Lumi

Heräsin yöllä oranssiin valoon. Sellaiseen, joka syttyy kaupungissa, kun yöllä sataa lunta. Ulos katsomatta tiesin, että nyt sitä vihdoin tulee. Nukahdin uudelleen lapsenomaisen tyytyväisenä ja nousin aamulla varhain ihailemaan harvinaista herkkua: 


KOSKEMATONTA LUNTA!

SE on täällä kaupungissa tavistallaajalle harvinaista herkkua. Täällä ihmiset eivät osaa kävellä kaatumatta, joten kadut ja jalkakäytävät on het'sillään vähintään aurattava, hiekoitettava ja suolattava. Ennen kuin joku kiirekalle ehtii vetää lipat.  

Mutta vaikka aikaisin heräsinkin, en ollut ensimmäinen.

Tämä auto oli jo jättänyt yöpuunsa....

...Ja tuosta on hipsinyt lehdenjakaja.

Pian muutkin heräävät 
ja lumous haihtuu.