Muistikirja

Tähän pieneen muistikirjaani merkkaan ylös kangasmenekkejä, tarvikkeiden hintoja ja ostopaikkoja, yms. muka tarpeellista ja hyödyllistä.

Kokoa tällä siroudella on 11 x 8 cm, eli se edustaa Sucré & Mignonne -ajatusmaailmaani varsin mallikkaasti.

Itse on valmistettu paperitaitoksia ja sidontaa myöten.

Kansia tehdessäni halusin kokeilla "lähes kaikkea", eli edustettuina on ompelu, leimasimet, nauhat ja pitsit... Ja tietysti siirtokuvatekniikka, jonka avulla siirsin tekstin.

Halusin näet kokeilla eri tekniikoita ensin itselle tehtyyn kirjaa, jotta uskallan käyttää niitä lahja- ja myyntikirjoissani.

Tuo nimi (Mignonne & Sucre) on muuten ihan tarkoituksella väärin päin, jos joku ihmettelee... 

Hyvin näyttää toimivan, joten kissakonttorin tuotekehitysosasto antaa nyt tuotantolinjalle luvan aloittaa valmistusprosessit ;-)

Helmi - kissakonttorin pomo

Hyvää yötä!

Nukkumaan meno on aikast ihanaa puuhaa!
Siis semmoinen rauhallinen ja rituaalinomainen "pesiytyminen".
Itse olen kovinkin iltauninen ja mielelläni touhuan iltatoimeni tiettyä kaavaa noudattaen. Melkein tämän runon mukaisesti:

Noh, hampaat kyllä harjaan iltapalan jälkeen...

Tässä pussukassa säilyttelen unisukkiani siltä varalta, että varpaat ovat päässeet "jäätymään".
Uni ei tule, jos on kylmät varpaat, senhän nyt tietää kaikki!

Laittelin tuon runonpätkän vaaleansiniselle pellavalle taas siirtopaperin avulla. Runo on vanha tuttu, mutta stilisoin sen fonttisekamelskaksi. Sitten taas sur-sur pari suoraa saumaa. Valmis... Vähän piti taas hempeillä pitseillä ja napeilla. 

Hyvää yötä sitten vaan!

Helmi

Tunnustus

TUNNUSTAN, etten oikein osaa tätä tunnustushommelia(kaan). Toivottavasti menee oikein...

Voih, miten otettu olenkaan saatuani tunnustuksen Marie Elisabethilta! Kiitos kaunis, Marie, olet ihana <3

Minä puolestani haluan ojentaa tunnustuksen Matildalle, joka oli noin puoli vuotta sitten blogini ensimmäinen lukija. Sitä kautta minäkin tutustuin Ranta-Huikun rauhaan, tai oikeammin iloiseen elämään. Käyn säännöllisesti oven raosta kurkkimassa!

Tässäpä tulee seitsemän tiedostettavaa asiaa Helmistä:

* Minä RAKASTAN Fazerin Sinistä

* Kotoani en varmaankaan lähtisi minnekään, ellei olisi pakko

* Sisustelinpa Kissakonttorinikin kesällä uuteen kuosiin

* Viime yönä heräsin siihen, että kuu kurkki sisään...  ja aamulla kaatosateeseen. Työmatkalla näin ISON sateenkaaren.

* Tein eilen ekaa kertaa saippuaa - tosin valmismassasta.

* Olen patalaiska kuntoilija. Huono homma!

* Odotan jo kovasti syksyn "D-vitamiinimatkaamme" Portugalin aurinkoon =-)

Makkaritunnelmia

Uuden Kuun Emilia  esitteli hempeän ja raikkaan sänkykamariunelmansa.
Vaikkakaan meidän makkari ei ole lainkaan samantyylinen, äkkäsin siltä istumalta tilata H&M Homesta meillekin pellavalakanat. Vanhemmille valkoista, Pikkulle hiekanväriset (ehkäpä esittelen nekin, myöhemmin). Kummatkin sopivat täydellisesti värimaailmaamme.

Kerroinkin, makuuhuoneemme on tätä nykyä melkein zenistisen riisuttu ja mustavalkoinen. Eikä näistä minun "tunnelmakuvista" nuo uudet lakanat nyt varsinaisesti erotu, joten nyt on vain tyytyminen tällaisiin sisustuskuviin.

Ukkoseni mennä täräytti ihan omin päin tuon toisen Bourgien. Päivänä muutamana vain tuli kotiin laatikon kanssa. Täytyy sanoa, että melkoisen riskin otti ;-) Mutta hyvä niin, sillä nyt on makkari tasapainossa. Mainitsempa, että päiväpeittona meillä on Ikean untuvainen tuplatäkki. Erittäin käyttökelpoinen, sillä kätkee muhkeudellaan alleen ei-niin-timmin petausjäljen!

Toinen sisustuselementti, joka yllättäin ilmeistyi makuuhuoneeseemme, on Pikkun vanha musta kuppeli.  Senkin mieheni päättäväisesti asetti omalle puolelleen. Sopiihan se.

Nuo valaisimet on himmennettävissä, joten iltaisella huoneessa on (kiitos mustan seinän) mielestäni ihanan mystinen (?) tunnelma.

Siis talvi-iltaisin. Kesäiltaisin aurinko pääsee laskiessaan kurkkimaan pienestä tuuletusikkunasta niin, että oli pakko kehitellä itselleni tämmöinen tuiki tarpeellinen nukkusuojus silmille. Aamullakin aurinko kurkkii isommasta ikkunasta, mutta silloin minulla onkin sen kanssa jo kisa, kumpi herää ensin.

Täytyy sanoa, että kyllä ovat aikast' ihanat nukkua, nuo pellavalakanat! Paljon pehmoisemmat kuin luulin.

Helmi

Shaalinpoikanen täysikasvuisena

Shaalinpoikaseni (josta kerroin täällä) varttui valtavan nopeasti. Siitä tuli täysikasvuinen vielä heinäkuun puolella!

Tässä poseerataan laventelien (jotka lopettelevat kukintaansa) keskellä.

Ja vielä sovitusnukkeni päälle aseteltuna.

En näköjään osaa vangita kuviini mohairin pehmeyttä ja keveyttä, mutta melkeinpä odottelen jo innolla syksyn viileneviä säitä, jotta pääsen tätä ihanuutta käyttelemään. Nooh, ei sen syksyn nyt ihan vielä tarvitse tulla!

Helmi

Lin et dentelles

Haluan esitellä teille uusimman kirjahankintani.

Lin et dentelles (pellavaa ja pitsejä) -kirjan bongasin Cabane de Violetten (=Chantal Shabatier) sivuilta, jossa on enemmänkin kuvia kirjasta, päiväyksellä 20 Mai 2010.

Kuvat vaikuttivat niin herkullisilta, että pari viikkoa haudottuani päätin metsästää kirjan netistä. Löysin sen viimein Amazon.fr -kaupasta, josta se kiikuttui luokseni hintaan 28,15 € (postituskuluineen) viikossa. Hirvitti kyllä painella tilausta eteenpäin sillä ranskankielentaitoni EI ole kovinkaan hyvä! (ai niin, eihän tuo kirja ihan uusin kirjahankintani ole! Ostin näet oitis perään kunnollisen ranskankielen sanakirjan ymmärtääkseni paremmin tämä kirjan selostukset. Vaikkakin kuvat kyllä puhuvat puolestaan). 

Nyt olen selaillut kirjaani eessun taassun ja onnitellut itseäni ihanasta hankinnasta.

Niin ihanasta, että on mielestäni ansainnut hiukan tällaista puskaradiomainontaa ;-)

Tässä tiedot, jos jota kuta kiinnostaa:

Lin et dentelles
Chantal Sabatier
Editions Fleurus / Mango Pratique
ISBN 978 2 8125 0026 8


Helmi

Poposet perillä

Heipparallaa! Perillä ollaan.

Tietysti meillä on vielä hiukan ikävä vanhaa kotia, mutta kyllä täällä on ollut niin innostunut ja lämmin vastaanotto, että eiköhän me tänne pian kotiuduta.
Tässä me poseerataan Helmin terassilla. Tuommoista helmistelevää hilua on rekvisiitaksi laittanut...  Mutta tällä hetkellä me jo majaillaan Kissakonttorilla, sievästi hyllyllä, mistä Helmi voi meitä ihailla.

Niin, että terveisiä vaan Elsalle!
Helmikin lähettää terveiset ja vielä kerran kiitokset.

terveisin,
Poposet

Rautaristit

Aiemmin kerroin rautalankasydämistäni. Tulipa siinä samalla tehtyä pari rautaristiäkin. 

Minua viehättää kovasti rautalangan rujouden ja helmien hempeyden yhdistäminen.

Ajattelin, että nämä voisivat ilahduttaa jota kuta vaikkapa jouluaikaan... 

Teen aika paljon pieniä joulumuistamisia itse. Teen ne ajoissa ja ajatuksella. 

Olen jouluihminen, joten minulle ei tuota pienintäkään omantunnon tuskaa ajatella joulua jopa kesähelteellä, tyyliin "se on sitten joskus ja silloin on pimeää. Nyt ei! Ihanaa"

Helmi

Väkerretyt sydämet

Tässäpä muutama rautalangasta väkertämäni sydän.

Koristeena erivärisiä helmiä. Yhden sydämistä tein hopealangasta aikeenani käyttää sitä riipuksena, mutta jotenkin pidän itse enemmän rautalangan ronsikiudesta.

Vääntelyssä on jotain perinteisen puhdetyön ja puuhastelun meininkiä.

Vääntelin näitä aikani kuluksi heinähelteillä. Tosi hauskaa puuhaa. Olisin voinut väsätä vaikka kuinka monta.

Samalla tuli katseltua poutapilvien lipumista hiljalleen taivaan poikki.

Wau, mikä kesä!

Helmi

Voitin!

"Mites mun blogi on tossa..?!", tuumasin unenpöpperöisenä, kun sunnuntaiaamun kunniaksi hakeuduin kahvikupposineni (en ole vielä siirtynyt täysin teenjuojaksi) blogien ääreen. Elsassin sivuilla oli tuorein päivitys, aiheesta:

"Mää voitin!!" huudahdin ääneen herättäen samalla miehistön.

Minä siis voitin nuo ihanat kengät. Voi kiitos, KIITOS!

Vaikkeivät pienet poposet toki minun jalkaani mahdukaan, kenkäfriikkinä olen aivan haltioissani. Kuule, kyllä nää nyt tulee ihan oikeaan osoitteeseen (ei silti, että mitenkään kokisin ansainneeni nämä ihanuudet)! Näitä vaalitaan suurella kunnioituksella. Tiedän jo kunniapaikankin, jolle ne pääsevät!

Onnitteluni myös Uuden Kuun Emilialle kylttipalkinnosta.

Helmi