Aikani kuluksi aloin sohvan pohjalla näprätä rautalankaa ja helmiä. Tällä kertaa valkoisia lasi- ja jadehelmiä.
Jottei olisi tullut ihan rukousnauhaa (näin sieluni silmillä ketjussa roikkuvan ristinkin), laitoin ketjuun salpalukon ja roikkuvaan osaan helmien lisäksi vanhan avaimen. Mitä avain avaa, se säilyköön salaisuutena .... minullekin.
Helmi
4 kommenttia:
Nätti!
Ihana!
Paranehan pian!
Korusi on aina niin kauniita! Edellisen postauksen pellavakannet on ihanat, ostin viikonloppuna vanhan tyynynpäällisen ja taidan kopsata sinulta vinkin, kiitos!
Toivottavasti flunssa jo hellittänyt otettaan.
Hyvää alkavaa viikkoa sinulle!
Heissun, piipahdin kertomaan, että henki alkaa pikku hiljaa kulkea ja elämä palata. Kova oli tauti!
Kiitos kovasti kannustuksestanne. Lämmittää mieltäni!
Lähetä kommentti