Vanhan kaupungin putiikeissa piipahdin. Kaikkea kivaa olisi ollut ostaa, mutta pysyin tiukkana. Vallen aitasta mukaan lähti isoja Karhulan lasipurkkeja. Naapurista, Jokikatu 6:sta hankin kaksi isoa kynttiläjalkaa. Ihanaa köyhänmiehenhopeaa.
Hotel & Café Onnin terassilla juotiin kahvit leppoisan lämpimässä syyssäässä. Nautittiin auringon paisteesta ja hiljaisuudesta.
5 kommenttia:
Kaunis kynttilänjalka. Olen aina kovasti ihaillut käyhänmiehen hopeaa, mutta en ole vielä yhtään kokoelmiini saanut :) Jotkut asiat näyttävät olevan tiukassa, joten täällä ihastelen :)
Meillä on meneillään pieni entten tentten leikki, alkujaan piti lähteä Tampereelle ja nyt hiljattain tuli Porvookin listalle. Joten täällä illan tuumailen, miesväen vaihtaessa talvirenkaita autoon :)
Kirjoittaessani katseeni kiinnitty peilinkehykseen, miten kaunis se onkaan! Ihana, kuvan peruusteella voisin veikata kipsityöksi koristelua. Niin ja tutkiessani kuva ruokkii vain entisestään...upea kello ja sokerikko. Varo vain kohta näen jo peilin toisellekkin puolelle ;) Kauniit kuvat, kiitos sinulle!
Antoisaa alkanutta viikonloppua!
Voi, minunkin piti käydä Porvoossa vielä ennen syksyä, mutta jotenkin se jäi...
Porvoo on yksi suosikkikaupungeistani!
Upea peili- ja kynttiläasetelma, ja tuo kynttilänjalka vielä korostaa kauniilla tavalla kokonaisuutta :)
Leppoisaa viikonloppua!
Kiitos Marie!
Olen itsekin vallan ihastunut näihin kynttiläjalkoihin. Ostin siksi kaksi, että voin käyttää niitä ruokapöydälläkin. Kauan minäkin näitä jahkailin, mutta Porvoossa mieleni viimein heltyi... Köyhänmiehenhopeaa oli Jokikatu 6:ssa tarjolla hyllyittäin. Kimmelsivät niin kauniisti (selitystä....).
Hauska huomata, miten kaikilla on ihan samat puuhat: talvirenkaat sai meidänkin automme eilen. Kerro ihmeessä, kumpi voitti, Tampere vai Porvoo. Meidän seuraava reissu tehdään nääs Tampereelle. Anoppilaan. Minä olen ilmoittanut, että samalla haluan kyllä käydä parissa ihanassa liikkeessäkin.
Eikös vain olekin kipsisen näköinen tuo peilin kehys? Mutta -yllätys yllätys- se on kuin onkin puuta! Jotenkin kipsisen oloiseksi viimeistelty. Ja painaa niin julmetusti. Löysin kehyksen vuosia sitten MOKOsta ja teetin siihen peilin. Tarkoituksemme oli juntata se seinään, mutta tarkoitukseksi on jäänyt. Ehkä hyvä niin. Lepäilee vaan senkillä rennosti seinää vasten.
Löysitpäs paljon katsottavaa! No, itse asiassa, olen koonnutkin senkkimme päälle tarjottimelle (joka on niin tumma ettei erotu kuvasti) kaikenlaisia mukavia vanhoja esineitä, joita ohi mennessäni katselen mielelläni. Ja näyttely vaihtuu aika ajoin vuodenajan ja fiiliksen mukaan. Varmaan itse kullakin on tällainen kotialttari? Ainakin pitäisi! Se tekee hyvää ;-)
Nyt lähden punttisalille (uusi -outo- harrastukseni).
Iloista vapaapäivien jatkoa ja intoa tulevaan viikkoosi!
<3
Hei!
Minä myös piipahdin Porvoossa muutama viikko sitten menneitä muistelemassa ja piipahtelin Jokikadun ihania liikkeitä! Tänne blogiisi löysin Marien linkin avulla ja olen siitä onnellinen, täällä on hurjan kaunista ja aivan ihania ideoita mitä "hääräilet". Ihastuin ikihyviksi yrttipussukoihisi, niin vietävän sievät <3
Terveiset uudelta lukijaltasi :D
Ensinnäkin Marina, sydämellisesti tervetuloa kissakonttorille! Mukavaa, että Marien opastuksella tänne löysit. Toivon että viihdyt :-)
Sinulle ja Minnamarikalle vielä kommentoidakseni, että Porvoo on kyllä ehdoton, vanha Porvoo varsinkin. Onneksi siellä on elämää myös talvisin, varsinkin joulun alla! Mutta putiikkihyppelyä tietysti hiukan hankaloittaa se, ettei talvitamineissa tahdo niihin pikkuruisiin pirtteihin mahtua.
Iloista viikkoa kaikille!
Lähetä kommentti