Sucré & Mignonne

Jämät

2012-01-29T13:59:00.000+02:00

Tongin pakastimen kätköistä vielä kaksi levyä torttutaikinaa. Jääkaapin uumenista löytyi luumuhilloa; purkinpohjalla noin kaksi ruokalusikallista. Eli juuri nämä tyypilliset joululta jääneet määrät....

Jaon kummankin levyn kahdeksaan osaan. Painoin pikkuneliön keskelle painauman, johon piipersin luumuhillon. Asettelin levyt hilloineen minimuffinsimuottien koloihin. Paiston 225 asteessa 15 minuuttia. Unohdin vallan kananmunasivelyn, mutta luulenkin, että hyvä niin!

Sinne hujahti, haukkapaloina sunnuntaikahvin kyytipoikina.

Onneton hajoitin ompelukoneeni aamulla. "Ajoin ojaan" ja katkaisin neulan. Jotain koneelle tapahtui, sillä nyt se ei enää suostu poimimaan alalankaa, vaikka kuinka putsasin ja huolsin :-(
Se on kuulkaas paha paikka tällaiselle, jonka pitää saada vähintään joka toinen päivä vähän surrailla. Pitää viedä ompelukonelääkärille oitis.

Ihana ilma ulkona! Oikein mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille!!

Helmi

COTONINA

2012-01-21T12:56:00.000+02:00

Hei ystäväni!
Viimeinkin sain Helmin Putiikin ovet suljettua JA siirrettyä puotipuuhat sinne, minne kuuluvatkin, eli COTONINAn nimiin.

Samalla tulin astuneeni "kaapista ulos" ;-)
Oikea nimenihän ei ole Helmi vaan Nina - kuten useimmat teistä jo tiesivätkin. Sama hassu kyseessä kumminkin! Helmeilyä jatkan tuttuun tapaan täällä Sucré & Mignonnen puolella.

Tervetuloa tutkimaan tuotoksiani joko
blogipuotiin www.cotoninan.blogspot.com
tai
kotisivuille www.cotonina.fi

Ihania lumenvalkoisia päiviä toivotellen,

Helmi

Hempeilyä

2012-01-15T14:32:00.000+02:00

Olisi niin kauheasti tekemistä, mutta valitettavan vähän (valaistua) aikaa.... Selkäkin niksahti menneellä viikolla, mutta onneksi älysin ottaa extra varovasti ja tehokäyttää Voltareinia. Nyt ollaan taas touhukunnossa.

Tilauskorttia olen laitellut.

Extrahempeää tilattiin, joten sydämien, oraganzarusettien ja vaaleanpunaisuuden voimin ollaan liikkeellä.

Toivottelenpa tässä samalla sinulle energiaa ensi viikkoon ja

mukavia talvipäiviä!

Helmi

Lumi

2012-01-07T07:25:00.000+02:00

Heräsin yöllä oranssiin valoon. Sellaiseen, joka syttyy kaupungissa, kun yöllä sataa lunta. Ulos katsomatta tiesin, että nyt sitä vihdoin tulee. Nukahdin uudelleen lapsenomaisen tyytyväisenä ja nousin aamulla varhain ihailemaan harvinaista herkkua:

KOSKEMATONTA LUNTA!

SE on täällä kaupungissa tavistallaajalle harvinaista herkkua. Täällä ihmiset eivät osaa kävellä kaatumatta, joten kadut ja jalkakäytävät on het'sillään vähintään aurattava, hiekoitettava ja suolattava. Ennen kuin joku kiirekalle ehtii vetää lipat.

Mutta vaikka aikaisin heräsinkin, en ollut ensimmäinen.

Tämä auto oli jo jättänyt yöpuunsa....

...Ja tuosta on hipsinyt lehdenjakaja.

Pian muutkin heräävät

ja lumous haihtuu.

Hyvää Uutta Vuotta 2012!

2011-12-31T08:03:00.001+02:00

Hauskaa vuodenvaihdetta

Onnellista vuotta 2012 !

toivottelee

Helmi

Lämmin Joulutervehdys

2011-12-23T08:19:00.000+02:00

Tänään paistuu kinkku, koristuu kuusi, tuoksuu pirtti, lämpenee sauna, syttyvät kynttilät, hiljentyy ehtoo...

On tullut aika kiittää sinua

mukavista hetkistä vuoden varrella

ja toivottaa sinulle

Oikein Ihanaa Joulua!

Helmi

Joulu hiipii Lusthusiin

2011-12-15T16:30:00.000+02:00

Muistatko toissakesäisen postaukseni Lusthusistani?

Nyt Joulu hiipii hiljalleen unelmamökkiinikin.

Miniatyyreily otti otteensa ja pisti sisustamaan
Lusthusinikin joulutunnelmiin.

Ei ole vielä kaikki valmiina!

Suklaakonvehdit ainakin puuttuvat.

Ja pari lahjaa pitää vielä paketoida...

Kenties teekupponen ja hyvä kirja?

Kynttilöiden syttyessä on Joulu valmis?

Jep jep... tämän kanssa kun rupeaa piipertämään,

jää kaikki OIKEAT jouluhommelit tekemättä....

Helmi

Lintunannaa

2011-12-10T07:00:00.004+02:00

Askaroin kulmakunnan pikkulinnuille joulunannat.

Tein näitä monta, ja vien ne yksi kerrallaan läheiselle lintujen ruokintapaikalle, joulusta alkaen.

Taannoisen Lintuinfluenssahysterian myötä taloyhtiössämme aikoinaan kiellettiin kaikenlainen lintujen ruokkiminen, joten näitä en saa terassilleni pistää. Ei silti, että olisi kovin järkevää muutenkaan kaupungissa, jossa rottia on kuulema enemmän kuin ihmisiä...

No, mutta siis teki kuitenkin mieleni muistaa varpusta jouluaamuna. Tai oikeammin talitinttia... Sulatin kattilassa kookosrasvan ja kaadoin sulaan melkoisen määrän linturuoaksi tarkoitettuja auringonkukansiemeniä. Tuollaiset tummat, "ihmisravinnoksi kelpaamattoman väriset" siemenet värjäsivät massankin kauniin laventelisiksi. Pistin massan jäähtymään jääkaappiin ja kun oli tarpeeksi jähmettynyt, painelin rengasmuotteihin. Paineluvaiheessa lisäsin juuttinarut massan sisälle. Naruihin tein isot solmut (jotka jätin massan ytimeen), jotta naru myös pitää, kun "ruokapöydässä keikutaan".

Sitten vaan hiukan somistusta. Laitoin vain tähän jouluversioon, juhlan kunniaksi. Ei ole tarkoitus, että puistoalueemme täyttyy koristeroskista! Lavastin kuvauspaikan terassilla.

Niin mielelläni tahtoisin uskoa, että pikkuväki tykkää! Talven ankaruudesta ei tosin ole tietoakaan...

....toisin kuin viime vuonna jo tähän aikaan. Arvaapa, montako kertaa terassi täyttyi ääriään myöten tuulen tuivertamasta lumesta! Itseasiassa en muista. Eiköhän me sitä viikottain tyhjennetty. Kerrostaloelämäkö muka helppoa?!?

Rattoisaa viikonloppua toivotellen,

Helmi

Tuoksuu

2011-12-04T09:49:00.000+02:00

Pariin otteeseenkin blogeja selatessani olen harmitellut, ettei mukana ole myös tuoksua.

Niin ihanilta olen melkein pystynyt haistamaan kuvien tuoksun.

Olisin suonut näidenkin kuvien tuoksuvan, sillä kyseessä on pienet pellavaiset tuoksupussit.

Tein pikkulahjoiksi. Sisällä on pellavansiemeniä ja joulumausteita.

Aromivahventeena vielä muutama tippa tuoksuöljyä.

Tein toki itsellenikin ja sijoittelin niitä kulkureittien varrelle. Ihanaa joulutuoksua pukkaa huushollissa!

ps. laitan näitä muutaman Helmin Puotiinkin myyntiin, jos kiinnostaa.

Hopeiset pallot

2011-11-27T06:00:00.000+02:00

Varovainen joulukoristeluni jatkuu. Itseasiassa näitä palloja käytän ympäri vuoden, sillä en oikein miellä niitä joulupalloiksi. Ainakaan ne eivät sovi kuusenoksalle. Sitä olen kokeillut.

Hampstrasin näitä pari vuotta sitten enemmänkin Stockalta. Muistaakseni ovat Sia -merkkiset. Vaikka näyttävät metallisilta, niin jonkinsorttista paperimassaa taitavat olla.

Oikein mukavaa adventtia sinulle!

Helmi

Joulumusaa

2011-11-26T08:51:00.000+02:00

Seikkailin iTunesissa vahvistamassa tunnelmallista joulumusiikkirepertoaariani.

Valikoima oli loputon, mutta tällä kertaa etsin

pianon-sellon-kitaran-trumpetin tiimoilta.

Kas tässä, kera suosituksieni :-)

Classic Guitar Christmas

Robert Stanton

Light Piano Jazz Christmas

The Los Angeles Jazz Orchestra

Christmas Cello Music

Piano and Cello Music for Christmas Dinner

Christmas Cello Music Orcherstra

December

Chris Botti

Essential Carols

King's College Choir, Cambridge

(pääsivät mukaan, kun niin kauniisti lauloivat)

Christmas Guitar

Doug Smith

Christmas Piano & Cello

The London Fox Players

Hintaa satsille tuli semmoiset 60 euroa. Ei mielestäni lainkaan paha, sillä nämä joutuvat todella kovaan kulutukseen.

Siellä se on jo pari tuntia pyörinyt,

älykässoittolistani "Joulu 2011".

Tykkään tehdä koko päivän kestäviä soittolistoja.

Ei tarvitse alvariinsa leikkiä DJ:tä.

Tunnelmallista Adventtiviikonloppua Sinullekin!

Helmi

Jääpaloja

2011-11-23T16:00:00.000+02:00

Olikin tuskaista saada tätä korua kuvattua!

"Jääpalat" kun tuppaavat olemaan läpinäkyviä...

Mukana on kaiken kokoisia lasihelmiä "klönteistä" Svarowskiin. Olisi varmaan pitänyt kuvauttaa tekele oikeasti kaulalla, mutta tässä nyt kumminkin jonkunlaista osviittaa.

Eipä taida olla jäätävän kylmiä kelejä tiedossa.

Ei silti, että yhtään kaipaisin!!!

Töissä niin kylmää, että tämähän voisi olla

jonkinsorttinen statement -koruni ;-)

Aloittelua

2011-11-19T09:59:00.000+02:00

Pikkuhiljaa ja varovasti minäkin aloittelen jouluvalmistelut. Kaivoin valkoiset koristeet esiin ja mallailin...ihan pikkasen vaan ja varovasti. Tänä vuonna olkoot joulumme valkoinen.

Joulutorttuja on tullut paisteltua jo parina viikonloppuna. Erittäin näppäriä nuo Sunnuntain pakastetaikinalevyt, sillä niitä voi ottaa pakkasesta pari kerrallaan, esim. kuuden tortun satsiin.

Teko nopeaa eikä tule ahmittua.

Joulukorttipuuhat aloitin myös. Kun idean on saanut synnytettyä, loppu sujuu jouhevasti.

Oikein mukavia jouluunvalmistautumishetkiä sinullekin !

Helmi

Harmaata

2011-11-11T10:12:00.000+02:00

Harmaa päivä, vielä harmaampi seinä.

Meidän olkkarin seinä on nähnyt jos jonkinmoista väriä pompeinpunaisesta hiekkabeigeen. Alun alkaen tuo seinä oli tietysti maalarinvalkoinen ("väri" jota inhoan).

Nyt sai viimein hiekkabeige väistyä harmaan tieltä. Tikkurilan Kontion ja Basaltin välillä punnittiin tovi. Päädyttiin viileäsävyiseen Basalttiin.

Kauaa ei nokka tuhissut maalarimestari Kukkelmanin ryhdyttyä viime sunnuntaina (kirkonmenojen aikaan...) töihin. Kukkelman on nopea, tarkka ja -huom, huom- suttaamaton mestari maalaustöissä :-)

Minä rakastan maalaamista, mutta mestarisnaisen tavoin en tykkää pohjatöistä.

Reklaami: Apupoika saa paikan!

Tykätään kovasti. Seinä elää valon mukaan, ollen illalla melkein musta (erittäin hyvä tausta mustalle taulutelkkarillemme) ja päivällä hauskan savinen.

Olkkarimme on parhaimmillaan viisimetrinen. Muut seinät ovat valkoiset ylös asti, mutta tämä "väri-ilottelunurkka" on maalattu vain kolmeen metriin. Rajaa tilan ja keventää kummasti.

Vielä kun saisi nuo taulut joskus seinään. Mikähän siinä onkin, että se kohta projektissa aina liruu?

Mukavaa viikonloppua Sinulle!

Helmi

Tampereen Heinätori

2011-11-06T10:48:00.000+02:00

Lounastimme Pyhäinpäivänä tamperelaisessa, erittäin mukavassa ravintolassa, nimeltään Heinätori.

Piskuinen, vuonna 1914 rakennettu talo toimi aikoinaan vaakahuoneena. Nyt rakennuksessa pyörittävät viehättävää

ravintola Heinätoria Irja ja Lauri Väänänen.

Erittäin maittavaa ruokaa todella kivassa miljöössä. Suosittelen!

Talviaika

2011-10-30T16:32:00.000+02:00

Taas sitä siirrettiin. Kelloa.
Niin turhaa, niin ärsyttävää. Minä menen joka kerta ihan jetläkkiin. En saa sisäistä kelloani millään kalibroitua. Olen niin ehdottoman sataprosenttisen varmasti sitä mieltä, että kellojen siirtelystä pitäisi luopua.

Ugh, olen puhunut.
Huomaatko? Olen vihainen kuin talviunia vailla oleva karhu...

Helmi

ps. Kiitos Marie Elisabethille Aperture -vinkistä!! Kävin lataamassa 30 päivän trialin, ja katsos, mitä osasin IHAN ITE tehdä! Tämäpäs onkin sitten koukuttava ohjelma. Ostaa aivan varmasti ja yrittää opetella käyttämään kunnolla =)

Liilat neliöt

2011-10-28T16:30:00.000+03:00

Niin on mielestäni herkkua, että tekisi mieleni suuhun panna!

Tykästyin kovasti tähän liilaan raita-akaattiin. Nopsaan syntyi rannekoru. Ihan ite väänsin lukonkin...

Tälle pitää ehdottomasti saada joku kaulakoru pariksi, sillä onneksi neliötä on vielä jäljellä. Eikun suunnittelemaan!

Luumun ja liilan sävyt jostain syystä iskevät ihan kymmenellä joka syksy. Myös sisustuksessa.

Saa ihan olla tarkkana, ettei mene överiksi.

Toivottelenpa tässä samalla Sinulle ihanaa viikonloppua!

Standard goods

2011-10-24T16:09:00.000+03:00

Kehtaako tätä nyt tunnustaakaan?

Vasu täynnä pullonkorkkeja.

Ihan itse

aikojen kuluessa

hyvässä seurassa

korkattuja.

Mukavia muistoja.

Pullonkorkkien lisäksi himoitsen vanhoja avaimia.

Niilläkin olisi niin monta tarinaa kerrottavanaan

Jos vain kykenisin kuulemaan juttusiaan.

Nämä nyt olivat vain jonkinlaisia tilkesanoja. Kokeilin Picasassa merkkailla valokuviani. Aika työlästä! Voisiko joku ystävällinen sielu opettaa helpomman ja nopeamman keinon?

toivoisi

Helmi

Valoa kaverille

2011-10-21T18:44:00.003+03:00

Tässä minun ehdotukseni pimenevien iltojen tuliaisviemisiksi.

Puin tavalliset valkoiset kynttilät leimattuun paperiin ja kiedoin ympärille pitsinauhat. Mukaan tuliaiskassiin laitoin myös tuunattuja tulitikkuaskeja.

Nämä kääreet on sitten syytä riisua, kun ruvetaan polttohommiin.
Taidan muuten tuunata itsellenikin samanlaiset....

.

Mama

2011-10-17T12:00:00.000+03:00

Mamalla on tänään synttärit!

Paljon onnea, Rakas äitini <3

Lienet jo lahjapakettisia avannut, joten paljastetaanpa muillekin.

Hopeaa, makeanvedenhelmiä ja kristallia.

Ranteeseesi roikkumaan, jotta muistat, että minä rakastan sinua.

Tyttäresi

ps. meidän Mama EI kylläkään lue nettiä, ei edes tyttärensä blogia ;-)

Uusi matto

2011-10-07T18:51:00.027+03:00

Suklaanruskea olkkarin matto lähti huilimaan vinttiin. Tilalle tuli luumua. Jotenkin tuntuu, että koko olohuone raikastui kerta heitolla.

Jättimäinen valokuvatauluhan on Ikeasta. Se löysi paikkansa ja puki paljaan valkoisen seinän.

Tässä Flatiron Building todellisessa iltavalaistuksessa ;-)

Flatiron Building

Kuva Wikipediasta, josta tarkistin tekstini faktatkin

Flatiron Building Manhattanin Fift Avenuella oli valmistuessaan v.1902 yksi kaupungin korkeimmista rakennuksista ja ainoa "pilvenpiirtäjä" 14. kadun pohjoispuolella. Se sijoittuu näpsäkästi Madison Squarea vastapäätä kolmioon, jonka muodostavat kuuluisat kadut Broadway, East 22nd Street ja 23rd Street. Ei siis ihme, että on hauskan ulkomuotonsa lisäksi kovasti kuvattu kohde Isossa Omenassa!

Rakennus on 87 metriä korkea ja siinä on 22 kerrosta, eli nykyään melko vaatimattomat lukemat. Vertailun vuoksi Helsingin Itäkeskuksen Maamerkki 19 kerroksineen on korkeudeltaan 82 metriä. Mutta se nyt onkin rakennettu vasta vuonna 1987, eikä ole lainkaan noin nätti!

Syksyistä parveke-elämää

2011-10-01T06:56:00.000+03:00

Kun terassilla ei enää tarkene, jatkan "ulkoilua" parvekkeellamme. Viikonloppuaamuisin sytytän kynttilän ja kääriydyn fyllinkeihin nauttimaan aamukahvista kirjan kera. Ihan hiljaa, talitinttien tohinoita kuunnellen.

Minä NIIN nautin parvekkeestani taas muutaman vuoden häädön jälkeen! Alakerrassamme ahkerasti parveketupakoinut pariskunta aiheutti sen, että meidän parvekkeemme muuttui käytännössä "autotalliksi", eli -tiedäthän- kaiken ylimääräisen kaman säilytyspaikaksi. Siellä ei yksinkertaisesti voinut olla sauhun vuoksi. Niin, parvekelasithan aiheuttavat todellisen hormi-ilmiön, eli kaikki tupakansavu nousi meille. Mutta viime keväänä he muuttivatkin pois ja minä sain parvekevaltakuntani takaisin =)

Voit vain mielessäsi kuvitella sitä häärinää, kun kamat lensivät nurkista pois ja vanha rottinkidivaanini kuoriutui kamakasan alta. Ja uutta tekstiiliä kehiin. Teinpä tuollaisen aurinkokatoksenkin, sillä partsille paistaa aurinko yhdestä lähtien ja se HIEMAN häikäisi kesällä. Katos osoittautui kovin kodikkaaksi suojaksi, joten en ole raaskinut luopua siitä vieläkään. Edelleen se suojaa laskevan ilta-auringon kirkkaimmilta säteiltä.

Fyllinkien lisäksi minua lämmittää kylmimpinä aamuina ylös kattoon kiinnitetty infrapunalämpölamppu. Uskomattoman tehokas ollakseen ihan tavallinen rautakaupan halpismalli!

Suloisia syksyn aamuja sinullekin!

Ei sais koskea....

2011-09-30T12:53:00.000+03:00

..... blogiasetuksiin.

Halusin syksyn tullen vähän vaihtelua blogini ulkoasuun. Tiedättehän, syksy tuo aina tullessaan hirvittävän vimman muutella huonekalujen järjestystä, vaihtaa verhoja, uudistaa pesää. Niin nyt jostain syystä myös tätä blogipesää.

Mallailin fontteja, värejä, palkkileveyksiä... Ei tästä nyt oikein hyvää tullut (jatkan penkomista ja mallailua todennäköisesti vielä myöhemminkin), mutta palkinnoksi sain sen, että kaikki vanhatkin tekstit (ja kuvat) näyttävät olevan herttasen sekaisin.

Anteeksi nyt, jos sattuu jonkun silmään. En jaksa ruveta vanhoja siistimään, joten saavat olla kuinka ovat.

Aurinkoista ja lämmintä perjantaipäivää
ja ihanaa viikonloppua !

Helmi

Tunnustus

2011-09-28T16:00:00.002+03:00

Tyttö kylmän maan, eli Sara antoi minulle tunnustuksen!
Kiitos Sara!

Kuinkas se nyt menikään? Tunnustuksen saajan pitää:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Jos minä nyt sitten aloittelen kertomalla satunnaisia itsestäni.
Minä:

- rakastan Fazerin Sinistä (Onko niitäkin, jotka eivät?!?!)
- olen ehdottomasti kesäihminen
- taidan olla karhu, nukkuisin mieluusti talviunta
- tahtoisin niin kovasti karkeakarvaisen kääpiömäyräkoirauroksen
- en syö maksaa. Enkä muitakaan sisäelimiä.
- vähän pelkään lentämistä
- silti lensin pari viikkoa sitten Rodoksen lämpöön (ja takaisin tänne pimeyteen)
- en kestä hitautta.

Voisin ilman muuta jakaa tämän tunnustuksen eteenpäin teille kaikille, mutta jospa tällä kertaa nimeäisin:
- Tibs (Shop Travel Food
- Viivi (os. Redcheetah's Pouta)
- Minnamarika (Lumivalkoista)
- Anu (Sinkkisanko)
- Marie (Marie Elisabeth's Rum)
- Elsa (Elsass)
- Kesäkukka (Kesäkukan elämää)
- Heidi (All I ever wanted is here)
- Lovviisa (Lovviisan elämää).

Käväisen vielä luonanne ja sanomassa "heipat"!

Ilostuin kovasti Saran yllätyksestä. Taidan laittaa sen ihan tuohon sivuseinälle.

=) Helmi

Syyskuun 26 p:nä

2011-09-26T17:00:00.004+03:00

Syyskuun 26. päivänä meidän perheessä juhlitaan.

Mutta niin näköjään tehtiin joskus aikoinaankin.

Harmittavaa, että vuosiluku on jäänyt unholaan!

Oikein on ollut ilotulitusta venetsialaisin valaistuksin. Mitähän ne olivat? Sitäkään tarina ei kerro, tuliko sade, ja jouduttiinko sittenkin tyytymään konserttiin sisätiloissa.

Vanhasta sanomalehdestä joskus näitä ihania ilmoituksia kopion ja kahvilla kellastelin. Kokeilin hopeajuottamista kehykseen aika huonolla menestyksellä, mutta jotenkin hellusia näistä pikkuruisista tauluista silti tuli. Taulut nojaavat kahteen tulitikkuaskiin, joten mignonne -kokoluokkaa ovat.

Ilmoituksia on taulujen kummallakin puolella (lasien välissä), joten voi valita, minkälaista rientoa kulloinkin mainostelee.

Näitä tekee mieli jossain vaiheessa tehdä lisää!

Helmi

Tuhkaa ja jäätä

2011-09-23T18:31:00.000+03:00

Viikonloppuni saattaa kulua koruilussa... Lajittelin viikolla helmihankintojani, ja jo rupesivat sormet syyhyämään koruilun kimppuun.

Tuliakaatteja ja vuorikristallia. Tulee mieleen jää ja tulivuoren tuhka.

Sopii ranteeseen hopeisen (lahjaksi saadun) rannerenkaani seuraan.

Tjaha, kuvista kyllä huomaa, milloin aurinko on paistanut, ja milloin ei.... Minä en varmaan IKINÄ opi ottamaan kelvollisia kuvia :-(

Kas näin väännetään rau... hopeoitua lankaa.

Oikein leppoisaa viikonloppua Sinulle!

Toivottaa

Helmi

Rinkulatehdas

2011-09-15T16:30:00.003+03:00

Koruilukuumettani hillitäkseni päätin tehdä jotain....hyödyllistä (??)
Harjoittelin hopeaketjun tekoa. Tai oikeammin niiden rinkuloiden tekoa.

TIETENKÄÄN en tuhlannut hopeaani moiseen, vaan kiersin ja sahasin hopeoitua kuparilankaa.
Ja niin teen toki vielä kauan ennen kuin tohdin hyökätä hopealangan kimppuun.

Hauskaa puuhaa tuo rinkulatehtailu! Tarkkana saa olla, että tulee tarpeeksi timmejä rinkuloita.

Vaan paaaljon enemmän saa vääntää ennen kuin on koko ketjun rinkulat kasassa. Olisi kiva kuulla kommentteja oikeilta hopeanikkareilta, miten te hopearinkuloitanne teette. Tuhansien sarjoissa vaiko silloin tällöin pikkuisen?

Rinkulaterkkusin,
Helmi

Botswanalla syksyyn

2011-09-04T14:43:00.000+03:00

Olen aivan ihastunut tähän kivihelmeen! Botswanan akaattiin.
Tein siitä itselleni syyssävyisen kaulanauhan. Tykkään kovasti!

Pitkästä aikaa iski muutenkin taas koruilukuume. Siivoskelin ja järjestelin työhuonettani. Ja samalla tulin tonkineeksi helmivarastojani...ja siitä se ajatus sitten lähti....

Katsotaanpa nyt sitten, mitä syksyn aikana tulee värkättyä.

Helmi

Rapuilua

2011-08-27T10:48:00.001+03:00

Vietimme Taiteiden yötä taivasalla terassillamme. Rapuilimme nauttien lempeän elokuisen ehtoon tummuessa. Uskomattoman ihana ilta!

Pöytä "notkui" asiaan kuuluvaa serviisiä.

Tällaiset lautaset on ammoisina aikoina tullut maalattua, kun nuoruudessani (?!?) harrastin posliinin maalausta.

Tottakai täräytimme ilmoille myös parit rapulaulutkin, joista suosituin on korvakuulolta opittu raumalainen ryyppylaulu:

Kaad liiveihis ryyp

Hyväs seuras vaik kaks

Ja kolmaski viäl,

jos snu veres o paks.

Mut älä

ussempa kaad!

An men siu suun.

Taik muuden käy nii

et se ryyp

kaada snuu!

Sanoma on perin viisas. Kolmeen lasilliseen on hyvä lopettaa tai käy huonosti. On tietysti eri asia, minkä kokoisia lasit ovat!

Tämä komea valohärdelli takasi sen, että pimenevässä illassa näki ronkkia ruokaansa.

Mutta kun oli syöty ja oli jo ihan pimeää, asetuimme vierekkäin nenät kohti taivasta. Oli suorastaan taianomaista tutkia tähtien syttymistä. Ihan kuin "Joku" olisi sytytellyt niitä yksitellen....

Ensi viikolla alkaa syksy; ensimmäinen syyskuukausi.

Tervetuloa!

Olen valmis!

Helmi

Syyskesän kukat

2011-08-21T10:04:00.000+03:00

Mikä nyt on? Loppukesä...alkusyksy? Syyskesä?
Olen aina ja vankkumattomasti ollut sitä mieltä, että elokuu on kesäkuukausi. Paljon enemmän kuin kesäkuu itse. Kesäkuussahan, juhannuksen tienoilla voi "hyvässä lykyssä" tulla vaikka räntää. Mutta kesäkuukaudestaan huolimatta elokuu alkaa selvästikin kääntyä syksyyn. Niin ajatuksetkin.

Sain vaihdettua terassikukat syksyisempiin. Liila ja hopeavihreä miellyttivät silmääni. KAS KUMMAA, sillä värimaailmahan on ihan suoraan laventeleista...

Ja vaikka kuinka puutarhakaupassa pänttäsin lajikkeiden nimet päähäni, niin enkös ne jo kotiin tultuani ollut unohtanut. Heinää, mutta mitä heinää? Ja olisko tuo toinen nyt sitten joku krysantteemi? Ei mitään "hajua"! Tiedätkö sinä?

Mutta siellä ne nyt terassi-ikkunan takaa meitä ilostuttavat. Tuossa kuvassa ne tosin iloitsevat itse aurinkokylvystään, jonka niille heti kotiintulon kunniaksi annoin. Eli kuvan kori ei ole ns. loppusijoituspaikka =)

Ihania loppukesän kuulaita päiviä toivotellen,

Helmi

Kalenterin kannet tilaustyönä

2011-08-05T19:14:00.000+03:00

Kaikenlaista on tullut touhuttua ihanasta kesästä nauttimisen lomassa.
Heidi tilasi Unika -kalenteriinsa irtokannet. Tällaiset tein.

Päällinen pellavaa, vuori ohutta puuvillaa. Hempeää pitsiä ryhdittää mustavalkoinen puuvillanauha. Ja pieni "muistilappu" muistuttaa elämämme tärkemmistä tehtävistä: Meidän pitää muistaa elää, rakastaa ja nauraa!! Ihan joka päivä.

Siinä eväitä pikkuhiljaa alkavalle syyskaudelle. Nautitaan nyt kuitenkin täysin siemauksin vielä ihanaakin ihanimmista elokuun päivistä!

Helmi

Makuupussi iPadille

2011-07-13T13:41:00.000+03:00

Sain sen viimein! iPadini, jonka tilasin huhtikuussa.

Ostin sille toki näyttösuojan, mutta niin hellunen laite on, että piti heti tehdä myös "makuupussi".
Samalla sai pikkuveli iPhonekin oman pussinsa... ettei tule veljeksille riitaa ;-)

Isoveli-iPadin makuupussi on koristeltu kirjaimin, ja kuinka ollakaan pikkuveli-iPhone nukkuu numeroin koristetussa pussissaan. Nämä ovat sellaisia kesäversioita. Jahka syksy koittaa (ei kiitos vielä vähään aikaan!!), pojat saanevat toisen näköiset pussit.

Nappikiinnitys on melkeinpä rekvisiittaa... Ei se sieltä minnekään holahda!

Tästä pienokaisteni kanssa jatkan vielä lomailuani.
Oikein hyvää kesän JATKOA sinullekin!

Helmi
ps. Tarvitsetko sinäkin makuupussin iPadillesi? Tehdään!

Smile

2011-06-22T10:53:00.001+03:00

Turkoosi kesäkoru ranteeseen, muistuttamaan hymyn tärkeydestä =)

Säröakaatti on mielestäni to-del-la kaunis ja kiehtova puolijalokivi. Savunvärisiin swarovskeihin ja hopeaan liitettynä miellyttivät silmääni.

Smilen olen leimannut hopeasaveen ennen polttoa ihan tavallisella kumileimasimella. Oli se silti aika tarkkaa puuhaa...

Smile !

Hymyyn alkaa kohta olla jo syytäkin. Käyn ihan viimeisillä bensoilla ennen kesälomani alkua. Yksi työaamu vielä ja sitten kirmaan hymysuin kesälaitumelle. JEEEEE !

Helmi

ps. Oikein mukavaa, kivaa ja sopivan kuivaa Juhannusta!!

Laventelit kukkii terassillani

2011-06-12T09:39:00.000+03:00

Viivi toivoi, että näytän tämän vuotiset laventelipuskani.

Ilmeisesti kuitenkin tarkoitti, että hiukan kauempaa kuvattuna?
Kas näin:

Ja vielä vähän kauempaa kuvattuna, niin alkaa jo interiöörikin

(vai exteriööri??) hahmottua...

Auringonpaiste on niin voimakas, että värit lähtee! Pitäisi vissiin opetella kameran säätöjä...

Auringossa kylpevä osa terassillamme on huushollin herran majapaikka, silloin kun paikallaan pysyy. Minä taas viihdyn mieluummin toisessa nurkassa. Ollaan siellä kasvieni kanssa suojassa paahteelta.

Tähänkin nurkkaan aurinko alkaa paistaa neljältä, joten saamme (siis kasvit ja minä) kyllä ihan riittävästi suoraa auringonvaloakin.

Jopa tämä nurkkaan vangittu minttukin. Vasta alullaan, mutta arvatenkin kesän kuluessa kasvaa taas muhkeaksi puskaksi. Kunhan muistan kastella!

Sanovat helteiden pikkuhiljaa päättyvän tältä erää, mutta siitä huolimatta toivotan kaikille ihanan aurinkoisia kesäpäiviä!

NAUTITAAN

Helmi

kivistä numeroo

2011-06-05T16:59:00.000+03:00

Kun ihmisellä ei ole mitään tekemistä, se saa päähänsä vaikka mitä!

Lötköttelin auringonlämmössä joutilaana. Tai siis leikin joutilasta, sillä sisällä odotti mm. siivoaminen.

Tulin siinä miettineeksi, että mitähän noille turhille kasvien koristuskivillekin pitäisi tehdä. Tuossa huinivat turhan panttina, kun en ole saanut aikaseksi päästää niitä takaisin luontoon.
Uskokaa tai älkää, minä olen ne joskus OSTANUT. Näin meillä täällä Helsingissä: ostetaan kiviä muoviämpärissä (taisivat olla Kekkilän).

Nousi tuuli tuulemahan, Helmin pöytäliina lepattamahan. Äkkiä kiviä päälle, ettei taivaalle lennä!
Mutta koska kivet edelleenkään eivät edustaneet lajinsa parhaimmistoa (eivät olisi pärjänneet kivien missikisoissa), päätin vähän retuseerata niitä. Maalipensseli käteen ja kivet mattavalkoisiksi. Nyt niistä tuli mieleen kummeli (se valkoisista kivistä kasattu merimerkki).

Parin päivän päästä äidyin vielä numeroimaan ne. Nyt ne ilostuttavat kesäpöytäämme oikein oivallisesti ja mallikkaasti.

Tunnustaudun tässä samalla kivifaniksi. Mikään ei ole sen ihanampaa, kuin meren aalloissa sileäksi muotoutunut kivi. Sellainen on todella kaunis ja ihanan tuntuinen. Siispä vetoan kaikkien villikivien puolesta: älkää niitä maalailko! Ostakaa maalattavat kivet kaupasta =)

Helmi

Onnea Onnea

2011-05-31T19:14:00.004+03:00

Suurkiitos kaikille arvontaani osallistuneille! On ollut todella kivaa (ja mairittelevaa, ihan nolostuttavaa...) lukea kommenttejanne. Kovasti, kovasti toivon, että viihdytte kanssani jatkossakin.

Ihan viime hetkeen maltoin odottaa, että kaikki halukkaat varmasti ehtivät mukaan. Sitten laskin pieteetillä kunkin ilmoittamat arpalipukkeet, kirjasin ne pieniin lappusiin ja laitoin arvontapussukkaan.

Aulisgerlanderimme (siis Pikku) seurasi toisella silmällä touhujani, ja valpastui silminnähden, kun oli aika poimia voittolipuke. Halusi tehdä sen itse. Näin siinä kävi:

PALJON ONNEA ABSOLUTELY WHITE!
Olet nyt kolmiosaisen settini uusi omistaja =)
Olethan minuun yhteydessä sähköpostitse, niin tiedän kenelle ja minne voin postittaa kolmikon.

Mutta vielä seuraa yllätys! Pikku innostui arvonnasta niin, että kysyi oitis, miksen arpoisi tuota lipukesäilönä toiminutta pusukkaakin. Olenhan senkin itse tehnyt. Miksei?!
Uusi lipun nosto, ja....

MARIE ELISABETH'S RUM, jos tämä pussukka kelpaa, otahan sinäkin yhteyttä =)

Tämä oli niin hauska kokemus, että pitää ottaa uusiksi. Vähän senkin vuoksi, kun harmittaa, etteivät kaikki voineet voittaa!

Jahka nyt tässä keksin, mitä laittaa palkinnoksi, niin uusitaan leikki.

Iloisia kesäkuun päiviä kaikille!!

Helmi

Gray Grannies

2011-05-28T17:30:00.001+03:00

Marie Elisabeth minut viime syksynä haastoi neulomaan Seitsemällä Veljeksellä. Viekoitteli to-del-la ihanilla torkkupeitoillaan! No, eihän minun neulomisestani mitään ole tullut, mutta lankoihin ihastuin niin, että jotain piti kehitellä.

Muhi mietteet talven yli ja heräsi ajatus kevätlämmössä.

Kesä ja virkkaus kuuluvat minun maailmassani yhteen. Kipsasin Novitan Lankadeliin ja valkkasin sopivan skaalan harmaata ja valkoista. Viisi sävyä, joista nyt tulevan kesän lämmössä valmistuu säyseäsävyinen torkkupeitto.

Isoäidin neliöihin päädyin. Näppärän kokoisia ja mukavan vaihtelevia.

Sohvallamme tarvitaan toinen peitto, sillä ainukaisesta tulee Pikkun kanssa joka iltainen "tappelu". Huushollin herra kyllä pärjää ilman vällyjä, mutta Pikkun kanssa tykkäämme tehdä pesää sohvannurkkiin, eikä se (Pikku) enää oikein mahdu minun pesääni.

Näette sitten, kun on valmista....

Vielä pari päivää ja sitten koittaa arvonnan hetki!

Wirallinen walwoja, Pikku ilmoitti, että tiistaina (31.5.) kello 18 on H-hetki.

MUTTA, mutta... kuten kaikki varmaan ovat jo huomanneetkin, on kaikkien (ensin pelästyin, että vain minun!!) lukijat hävinneet jonnekin! Tylsää. Tarkkaillaan tilannetta, jos vika jatkuu pidempään, voi olla, että venytän hiukan tuota arpomispäivää. Että kehtaavatkin sotkea arvontaani ;-)

Helmi

Pessimisti ei pety

2011-05-22T10:33:00.001+03:00

Mitäs sitä salailemaan, minä olen (ylpeästi) pessimisti.

Pessimisti ei pety. Ja jos pessimisti joskus olisikin väärässä, niin se on sitten iloinen yllätys!

Tässä tämän pessimistin ensimmäiset hopeatinatut charmit. Eivät vielä ihan ykkösluokkaa, mutta mieluisat kovasti. Pitää vielä harjoitella rutkasti, että saan itsekritiikkini ylittävää jälkeä.

Kuvausta varten "asensin" ne rannekoruun, jotta näette niiden oikean koon. Siis mignonne: sentti kertaa sentti.

Festina lente, pessimistit. Onnea elämäänne!

Tervehdys niille, jotka ovat jo osallistuneet arpajaisiini ! Ihania viestejänne olen hymyssä suin lukenut. En tohdi niitä siellä postauksessa kommentoida, ettei mene arpalaskuni sekaisin.

=) Helmi

ps.

Festina lente (lat) = kiiruhda hitaasti

Bonheur (ransk) = onni, onnellisuus

ARPAJAISET

2011-05-13T09:00:00.003+03:00

Hupsis! Huomasinpa, että olen keikkunut täällä jo vuoden päivät!

Arpajaisten paikka?

Arvonnan palkinnoksi olen valmistanut tämän setin:

Setti sisältää rankapussukan, käsinsidotun muistikirjan sekä nenäliinapussukan.

Tutut säännöt:

1) Osallistua saavat kaikki jättämällä kommettikenttään viestiä

2) Kaksi arpaa saat, jos olet lukijani

3) Kolmen arvan voimalla osallistut, jos linkität postauksen ensimmäisen kuvan (Sucré & Mignonne) oman blogisi sivupalkkiin ja mainitset arpajaisistani. Muistathan kertoa linkityksestä kommentissasi!

Toukokuun loppuun on aikaa osallistua,

eli arvonta tapahtuu 31.5. 2011.

Onnettaren suosioon!

Helmi

Nestuukipussukka

2011-05-08T17:02:00.000+03:00

Tässä minun versioni nenäliinapussukaksi. Näitä on näkynyt muissakin blogeissa ja niin tykästynyt näihin olen, että minulla on näitä...ihan joka paikassa.

Näppärä, sillä siihen mahtuu sopivasti kolmisen nenäliinaa. Varmuuden vuoksi. Nuhakaudellahan tämä ei riitä, mutta pieni varmuusvarasto leidillä pitää aina olla. Sellainen, josta voi tarpeen tullen ottaa SIISTIN nenäliinan käyttöönsä. Kas, näin:

Tämä yksilö on COTONINAn promotuote, sillä näitä minulla on myös myynnissä.

Pariisissa, taskuvarkaiden paratiisissa, jouduin metrossa näpistyksen uhriksi. Siis minultahan ei varasteta mitään, mutta tunsin kuin tunsinkin sen kuuluisan pienen tönäisyn poistuessani metrosta.

Hotellilla tein heti inventaarion ja riemukseni huomasin "vain" nestuukipussukan hävinneen käsilaukustani. Tulikohan vorolle harmitusitku? Ei hätää, nenäliinat olivat puhtaita ja valmiit käytettäväksi.

Helmi

Sudit lähtee matkalle

2011-05-03T16:53:00.000+03:00

Meikkipussi kaipasi päivitystä. Samalla tulin miettineeksi, miten kuljettaisin reissussa siveltimet, sudit ja pensselit...ja Topsy-puikot. Siististi ja järjestyksessä.

Tein niille omat pussukat.

Topsy-pussi mahtuu sivellinpussiin ja sivellinpussi meikkipussiin (josta en huomannut ottaa kuvaa!).

Tulevat kesäreissut näyttäkööt, onko kokonaisuus toimiva.

Helmi

Mitä tänään syötäisiin?

2011-04-26T18:00:00.001+03:00

Hirmuisen vaikeaa on keksiä porukoille kelvollista syötävää, siis terveellisiä ja monipuolisia aterioita. Varsinkin arkena. Miltä kuulostaa tämä meidän "viikon lista"?

Listasta on helppo tarkistaa päivän menun. Enää ei jää epäselväksi, mitä on tarjolla.

Siirsin listan suoraan servieteille, joten pysyy mukavasti tallessakin.

Hmm... Pikku on kyllä alkanut aina silloin tällöin ihan itse tehdä sapuskojaan....

;-)

Helmi

Hyvää Pääsiäistä!

2011-04-23T15:13:00.000+03:00

Olen kranttu yllätysmunien suhteen. Yllätykset menevät vuosi vuodelta tyhmempään suuntaan ja tänä vuonna oli todella vaikeaa löytää edes vähänkään kauniita munia! Musta "Pääkkikkö" tai "Habbo" -muna ei täytä laatukriteereitäni ja Nalle Puh ym. Disney -aiheinen (hoh hoijaa) kyllästyttää. Missä olivat kaikki kukalliset, raidalliset, pilkulliset? Herkät ja pastelliset?

No niin, nekin siis piti tehdä itse....

Käärin valmiit yllätysmunat folioon ja somistelin kankaanpaloin ja nauhoin. Piste.

Nämä ovat minusta paljon nätimmät. Vielä jään odottamaan sitä yllätysmunaa, joka kätkee sisuksiinsa sormuksen tai muun korun. Saisi se rihkamaakin olla, mutta Tillander ja kumppanit: vinkkinä vain, että kysyntää olisi!!

Näillä mennään tämä pääsiäinen. Nuo puput ovat minulle erityisen rakkaita. Mieheni osti ne minulle ensimmäisenä yhteisenä Pääsiäisenämme.

Muniin liittyen, haluatkos kuulla jotain surkuhupaisaa?

Laittelin viikko sitten terassin pöydälle (siihen ikkunan taakse iloksemme) somistukseksi mm. niinestä ja heinistä kyhäämäni "linnunpesän", johon sijoittelin viisi somaa viiriäisen munaa (sellaisia tyhjäksipuhallettuja). Eilen huomasin, ettei yhtään ainoaa munaa ole enää jäljellä. Tuuli niitä ei ole vienyt, vaan....harakka, varis, lokki???

Mahtoi maistua hyvälle! =D

Oikein ihanaa ja aurinkoista Pääsiäistä!

Helmi

taas mustaa ja valkoista

2011-04-15T17:30:00.000+03:00

Ou nou, koruni(kin) ovat muuttumassa musta-valkoisiksi!

Tässä onyxlantteja ja hopeaa. Kukan tein hopeasavesta.

Tässä puukorallia ja hopeaa.

Pikkuruisiin hopealaattoihin punssasin kirjaimia, jotka muodostava (taas) sanan AMOR.

Mustavalkoinen teema sopii vähän (?!) värikkäämmänkin vaatteen seuraksi.

Kovin mustavalkoisin terveisin,

Helmi =)

Keväistä puhinaa

2011-04-10T11:40:00.001+03:00

Puuhaa piisaa ja kiirettä riittää.
Ihanan aurinkoista viikonloppua olen vietellyt vipeltäen paikasta toiseen.

Eilen erehdyin Messukeskukseen. Onneksi olin jo ennen kymmentä porteilla "ihan vaan muutaman muun kanssa", että ehdin ajoissa pois, ennen kuin paikka oli aivan tupaten täynnä. Pikainen vilkaisu puurtarhapuolelle ja tarkemmin sisustuspuolelle. Wanilla Rosen osastolle jätin ihanan kahvikannun. En sitä lopulta - kahvitaukoisen ostopäätöstuumailun jälkeen - raaskinut ostaa. Sen sijaan mukaan lähti uunituore JDL -lehti ihanine parsaresepteineen.

Pussukkatehdas käy kuumana. Kuvissa olevat olen tehnyt omaan tarpeeseen, mutta tilauspuolella kuhinaa riittää. Terkut mm. Sarille!

Saippuaakin tein uuden erän kuivumaan. Ja terassilla heittelin talviset, pystyyn kuolleet kanervat pois ja siivosin paikat "kevätkuntoon". Istahdinpa aurinkoon hetkeksi kahvikupposellekin. Mukavasti tuulensuojaan!

Se vain surettaa, etten oikein ole ehtinyt blogejanne käydä lukemassa! Ehkäpä tänään rauhotun ja tulen kyläilemään.

Mukavia keväisiä päiviä kaikille!

Helmi

Ruisrieska

2011-04-05T16:37:00.000+03:00

Olen kovasti ihastunut tämän leivän makuun ja sen valmistukseen. Tapahtuu näet tosi-TOSI nopeasti!

Ruisrieskat paistinpannulla
3 dl ruisjauhoja
4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
(3 rkl maitojauhetta)
1 tl suolaa
3 dl vettä

Sekoita kuivat aineet ja kaada päälle vesi. Sotke taikinaksi. Jaa sopivan kokoisiksi kakkusiksi, jotka kaulit jahotetulla (käytän maun vuoksi tattarijauhoja) alustalla. Jos omistat näkkileipäkaulimen, anna loppusilaus sillä. Paista leivänlituskaa kuivalla kuumalla paistinpannulla 2-3 minuuttia per puoli.

Itse pruukaan tehdä ohuen ohuita ja joskus jättää ne paiston jälkeen jopa kuivahtamaan, mutta jos haluat pehmeitä rieskoja, laita heti paiston jälkeen liinan alle. Jäähdyttyä siirrä muovipussiin. Muuten saat näkkileipää ;-)

Just syötiin kebablastuja, jäävuorisalaattia, kurkkua, tomaattia, chilikastiketta ja jogurttia näiden leipien välissä.... oli hyvää!!

Helmi

saippuaa

2011-03-27T16:17:00.003+03:00

Tahdon vessassa olevan pieniä, parin käyttökerran saippuapaloja. Ei sellaisia saa kaupasta! En ainakaan minä ole löytänyt. Siispä tehtävä nekin itse :-)

Ostin Hobby Pointista saippuamassaa, jonka sulatin mikrossa. Valoin juoksevan seoksen suklaa-askin koloihin, ripottelin kuivattuja laventelin kukkia mukaan ja annoin olla.

Kun saippuat olivat kiinteät, irrotin ne muoteista ja jätin kuivumaan kuukaudeksi. Sitten paketoin palat silkkipaperiin ja leimattuun vyötteeseen.

Ja NYT meillä sitten on sopivan kokoisia ja hyvän hajuisia saippuoita!

Palat ovat kooltaan 3,5 x 3,5 cm, joten eiköhän nämäkin mene kategoriaan (jos ei nyt sentään sucrée, niin ainakin) mignonne.

Niin oli helppoa ja hauskaa puuhaa, että valmistan toistekin.

Helmi

Noir & Blanc

2011-03-20T17:15:00.000+02:00

Sokeroitua ja sievää musta-valkoisena versiona.

Minimuffinsit on tehty ihan perusreseptillä, tavallista ja kaakaotaikinaa. Ennen paistoa lisäsin kaakaoversioihin palan Käck -patuukkaa ja vaaleaan palan Alkukaramellia.

Kuorrutteetkin ovat perusmassaa voista, tomusokerista ja Philadelphiasta. Tummaan lisäsin taas kaakaota ja värjäsin massan mustalla elintarvikevärillä. Suurin työ oli löytää kaupasta teemaan sopivia koristerakeita. Tuppaavat olemaan riemunkirjavia. Hopeavalkoiset nonparellit kelpuutin, samoin lakurakeen ja Turkinpippurimurskan. Kukat jouduin tekemään marsipaanista itse.

Kuvaan pääsi vain yksi kutakin sorttia, mutta näyttävän kahvipöydän sain, kun laitoin näitä suuren vadillisen. Olivat kovin suosittuja...

Helmi

Mustavalkeaa ranteeseen

2011-03-15T18:00:00.000+02:00

Päivänä muutamana saivat F ja V pienet korulahjat mustavalkoisella teemalla.

Rannekorussa on "Pandora"- ja helmiäishelmiä hopeakiertein yhdistettynä.

Ja koska tein korut itse, niin pitihän myös korupussukat olla teemaan sopivasti itsetehdyt.

Toivottavasti tytöt tykkäsivät :-)

Helmi

Pellavakannet

2011-03-09T17:02:00.000+02:00

Tässä mittatilaustyönä tehdyt kalenterinkannet.
Terkkuja MS:lle <3

Ristipistomonogrammit, pitsi ja "raakapellava" on mielestäni tyrmäävän kaunis yhdistelmä.

Nenuliinapussukka stemmaa teemaan.

Tahtoo itsellekin =)

Helmi

Montaks joit?

2011-03-04T17:20:00.003+02:00

Se on nyt ratkaistu, ensi kerralla tiedän!
Viitsi, vitsi (huånå?)

Nämä parin millilitran pikkiriikkiset lasipullot ovat odotelleet kaapin uumenissa muodonmuutosta, tai edes pääsyä päivänvaloon.

Viime viikolla piipahdin Adalmiinan Helmessä, jossa katseeni osui numerosuikaleisiin. Ihastuin heti fonttiin, joten matkaan lähti pilkullisten lautasliinojen ohessa myös parit tarranumeroluiskat.
Kotona piti heti kokeilla johonkin. Pullot ilmoittautuivat oitis vapaaehtoisiksi!

Päätyivät nyt yläaulan ikkunalle, mutta se tuskin on viimeinen sijoituspaikka tälle uljaalle rivistölle.

Minusta niistä tuli oikein hauskat. Mitä mieltä sinä olet?

Laitan tähän vielä kuvan talvisesta naapurustosta, ikään kuin kevään alkamisen kunniaksi.

Nyt sitten vaan odotellaan lumien sulamista, että päästään "puutarhahommiin".

Helmi

Onni ei tule etsien

2011-02-24T17:46:00.000+02:00

Lause päätyi muistikirjan irtokanteen.

Totuus kuitenkin on, että IDEA saattaa tulla ajatellen...

Hiffasin näet viimein, miten tehdään vuoritettu irtokansi suhteellisen näppärästi. Sen tekoa siis kokeilin samalla. Ja sitten Kissakonttorin tuotekehittelyosastolla tarjottiin innovaation kunniaksi pullakahvit. Tuotantolinja kiittää! ;-)

Vaikkei kaunis vuorikangas käytössä näykään, miellyttää se silti tekijäänsä.

Heh, ja samalla sai duunimuistioni vähän "kevättä rintaan":

Tulisipa se jo... kevät !

Helmi

Tossutehdas

2011-02-16T17:02:00.002+02:00

Kevät koittaa varpaille? Tai se ainakin oli ajatuksena, kun uusin kotitossuvarastoni näillä tapsuttimilla.

En enää muista, mistä kaavan aikoinaan olen ottanut ja omaan koipeeni sopivaksi soveltanut, mutta hyväksi havaitun mallin olen onneksi jossain vaiheessa kaavoittanut oikein pahvikaavoiksi. Teen yleensä näitä kotitossuja kerralla enemmänkin. Valmistus sujuu kädenkäänteessä ja hipoo rutiinissaan jo tehdasmaisuutta.

Tällä kertaa tein vain kahdet. Päälliset pellavaa ja sisus pehmofleeseä.

Matkallakin äärettömän mukavat, eivätkä vie tilaa / paina matkalaukussa.

Helmi

ps. Lisäsin tähän vielä Marleenan toiveesta kuvan kaavoistani. Yläosa leikataan taitteesta. =)

Iloista päivää Ystävälle!

2011-02-14T07:30:00.001+02:00

Iloinen tervehdys Sinulle, ystäväni!
Tuli taas ylitse pääsemätön tarve näpertää jotain ylisuloista ja söpöä.

Purin tarmoni näihin kortteihin, joista kaksi isompaa lähetin isovanhemmille ja keskimmäisen saat tässä sinä.

Käytin kortteihin papereita ja nauhoja varastostani. Tildaa varmaan suurimmaksi osaksi. Penny Blackin liemat väritin vesivärikynillä.

"Noin sata vuotta sitten" ostin setin Rexel Derwentin kyniä, jotka ovat todellakin maksaneet itsensä takaisin. Värittää voi puukynätyyliin, voi lisätä vettä etu- tai jälkikäteen tai siten, että ottaa väriä siveltimellä kynän kärjestä, kuten tein näitä kortteja väritellessä.

Vähän rikkovat nyt tässä hempsukkaa värimaailmaa, mutta tuokoot väriä päivääsi!

=) Helmi

Mummi

2011-02-10T10:30:00.000+02:00

Eräs mummi (ei tosin minun) täytti vuosia. Onnittelin häntä tällä.

Sydämen tein hopeasavesta, mutta paukuttelin sen polton jälkeen lommoille ja punseloin tekstin.

Riipuksen liitin konjakin värisistä puuhelmistä punomaani ketjuun.

Ajatella, kohta siitä mummista on tulossa tuplamummi..... <3

Helmi

Ruunapärin tortut

2011-02-05T14:04:00.000+02:00

Hyvää Runebergin päivää!
Päivän kunniaksi leivoimme Pikkun kanssa perinteiset Ruunapärin tortut. Aitoja Runebergin torttuja en ole koskaan leiponut, mutta näitä HERKKUJA teemme vuosittain. Voisihan niitä tietysti useamminkin tehdä... Nimi tulee yksinkertaisesti siitä, ettei Pikku pikkuruisena muistanut, miten Runeberg taas oikein lausuttiinkaan.

RUUNAPÄRIN TORTUT

150 g juoksevaa margariinia
1,5 dl sokeria
2 munaa
1, 5 dl maitoa
2 rkl siirappia
3 dl vehnäjauhoja
80 g jauhettua mantelia
1, 5 tl leivinjauhetta
2 tl piparimaustetta
1 tl kardemummaa

Vadelmahilloa ja tomusokerikuorrutetta.

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Sekoita munat, maito ja siirappi toisessa kulhossa sekaisin. Ja kolmannessa kulhossa sekoitat kuivat aineet keskenään.

Lisää rasva-sokeriseokseen ensin muna-maitoseos ja sen jälkeen nostele mukaan jauhoseos.

Lusikoi muffinsivuokiin. Paista 175 asteisessa uunissa 25 minuuttia.

Tee vielä kuumiin muffinseihin keskelle reiät (vaikkapa lusikan varrella) hilloa varten.

Kun leivokset ovat jäähtyneet, pursota vadelmahilloa tortun sisuksiin niin, että sitä jää runebergintorttumaisesti myös näkyviin. Koristele hillosilmä vielä tomusokerikuorrutteella.

Tästä satsista saan tulemaan n. 24 torttua. Puolikas annos olisi varmaan kolmeen pekkaan järkevämpi =)

Pakastaakin näitä voi, kunhan jättää hillotuksen ja kuorrutteen pois.

Helmi

Kylppärimatto

2011-02-02T17:54:00.002+02:00

Henkkamaukan kevätmallistosta halusin ehdottomasti uuden maton kylppärin ovelle.

Sopii huumorintajuumme.
Kylpyammetta meillä ei ole, mutta varsinkin "children"- osastolta voisi kyllä ruveta perimään huushollin sisäistä vesimaksua.

Matto olisi voinut ehkä olla vähän suurempikin.

Samalla ostoskerralla tuli hankittua hiekanväriset pellavaverhot ukkosen huoneeseen, pari keittiöpyyhettä ja näpsäkkä canvaskori, joka palvelee nyt kylppärin vieressä likapyykkikorina. Canvaskori olisi vieläkin näpsäkkäämpi, jos sillä olisi jalat, jotta se veisi pyykit ihan itse kodinhoitohuoneeseen ....

valkoinen kaulakoru

2011-01-29T17:09:00.003+02:00

Flunssastuin pahemman kerran viikolla ja toipuminen kestääkin pidempään, kuin olin "suunnitellut" (heko heko, ei noita voi suunnitella!). Ei oikein mitään jaksa vieläkään.

Aikani kuluksi aloin sohvan pohjalla näprätä rautalankaa ja helmiä. Tällä kertaa valkoisia lasi- ja jadehelmiä.

Jottei olisi tullut ihan rukousnauhaa (näin sieluni silmillä ketjussa roikkuvan ristinkin), laitoin ketjuun salpalukon ja roikkuvaan osaan helmien lisäksi vanhan avaimen. Mitä avain avaa, se säilyköön salaisuutena .... minullekin.

Puin kuvausta varten ketjun torson kaulalle kaksin kerroin, mutta itse tykkään kantaa sitä "pitkänä".

Helmi

Kalenterin kannet

2011-01-20T16:30:00.003+02:00

Lupailin laitella kuvia kalenterin kansistani, joten tässäpä näitä!

Itseasiassa raahaan työkassissani kalenterini lisäksi erillistä muistikirjaakin. Väsäsin puolisen vuotta sitten tarpeistolleni yhtenäisen ilmeen Sinkkisangon Anun ohjeilla.

Anulle siis SUURKIITOS ohjeistuksesta <3

Kannet toimivat kovassakin käytössä erittäin hyvin!
Kankaana on pellava, jonka olen pessyt-lingonnut-kuivarummuttanut. Keino, jolla pellavasta saa "elämää nähneen". Tekstit olen painanut leimasimilla, hymyn pilke silmäkulmassa.

"Calendier & organisateur".... Unika -kalenteri sisällä vain on, mutta sitä ilman EN tule toimeen.

"Mémoires".... no jos ei nyt ihan muistelmia sentään, mutta tärkeitä muistiinpanoja kuitenkin!
Ja tuo "maquillage"...... pussukka sisältää meikäläisen maskit, eli mukaan otettavat meikit sun muut pikku tilbehöörit. Eivät siis enää matkaa sekaisin kassin pohjalla.

Pariisi -aiheinen tagi osoittaa, missä mennään... Olisipa jo kesä-heinäkuu!!!

Tällaisen setin kanssa olen pärjännyt loistavasti, vaikken uskonut niiden kestävän matkassani. Epäilin esimerkiksi tuon leimavärin suttaavuutta, mutta hyvin se kankaaseen jämähti, kun ymmärsin ensin antaa sen rauhassa kuivua, ja sitten vielä kiinnitin värin silittämällä.

Kyllästynyt en vielä ole, mutta voihan silti olla, että setin ilme jo kesään mennessä vaihtuu...

Helmi

Sant Paulia

2011-01-13T10:32:00.000+02:00

Sant Paulia Reeperpaan....hoilattiin (virheellisesti) kakarana ;-)

Taisin ostaa elämäni ensimmäisen Sant Paulian! Äidilläni niitä oli yksi kerrallaan itäisellä makkarin ikkunalla. Muistan, että kastelun kanssa piti olla tarkkana.
Ihastui tähän vauvaversioon, joka pääsi kaksipäiväisen lomani kunniaksi huusholliimme.

Ihanan herkän karvainen "otus".

Keväinen?

Hyvää loppuviikkoa toivotellen,

Helmi

Muistiokansioita

2011-01-09T11:21:00.014+02:00

Oikein hyvää alkanutta vuotta!
Minä olen pistänyt kaiken liikenevän energiani nurkkien siivoukseen.
Ensin lensi kuusi kaaressa pihalle.... Tai siis ukkokultani kiikutti sen roskikselle ja minä hännystelin perässä varisevia neulasi lakaisten. Oli kuulkaa kuninkaallinen näky!

Sitten alkoi varsinainen raivaus. Saan tällaisen suuremman raivauskohtauksen aina joulun jälkeen. Sellaista koloa ei huushollistamme löydykään, johon en haluaisi koskea. Halu on eri asia kuin toteutus. Suurin tarmoni valitettavasti lannistuu parin kaapillisen jälkeen. Nykyisen kohtaukseni turvin sain SUURsiivotuksi vaatekaapit ja osan Kissakonttoria. Toivottavasti kohtaus vielä uusiutuu, jotta loputkin huushollin kaappikätköt saavat huutia.

Ajattelinpa tässä vuoden alkuun esitellä ne parit itse tekemäni joululahjat. Ensimmäisenä vuorossa blokkikansiot (meinasin kirjoittaa blogikansiot...).

Blokki- eli muistiokansioita olen tehnyt aiemmin omaan tarpeeseeni, mutta nyt tein parit joululahjoiksi, sillä ne ovat mielestäni oikein käytännölliset. Ja toivon mukaan saajansa mielestä myös kauniit.

Nuorineiti "E" sain punaisen version, kokoa A6.

Rouva RT:lle tein beigen versioin kokoa A5.

Kansioihin käytin Tilda -kankaita sekä pitsejä ja nauhoja varastostani. (Pohjana pahvia ja pehmukekangasta, siis pehmeää, mutta ryhtevää). Ristipistokirjaimia on suhteellisen kiva ommella. Silmät vaan tuppaavat menemään vähän sikkuraan eikä telsua kyllä samaan aikaan katsella ;-)

Näistä kansioista tuli kyllä melkoisen hempeät... Mutta kuvittele vaihtoehtona vaikkapa pellavaa ja mustia ristipistoja.

Kansiossa on vasemmalla tasku tärkeimmille papereille. Blokin voi vaihtaa, joten kertakäyttöinen tämä kansio ei suinkaan ole!

Olen tällaisen kansion siis havainnut erittäin toimivaksi, joskaan minulla nuo nyörit eivät koskaan ole kiinni.

Ei ehdi!

Muistiin pistettävää on niin paljon...

Helmi

Ad astra

2010-12-31T13:00:00.001+02:00

.....tähtiin

Kollegalla on tänään viisikymppiset. ONNEA ONNEA vielä vaan!

Kun tämä postaus ilmestyy, hän jo saanut lahjaksi tämän hänelle vartavasten tekemäni korun.

Lahjan saaja on tietoinen koruun kätkemästäni runsaasta symboliikasta, mutta kerronpa tässä hiukan teknisiä tietoja:

Laitoin kaulakoruun mustaa onyxiä ja valkoista jadea. Ja loput hopeaa.

Hopeasavesta muovasin tähden, johon upotin zirkonin ja punseloin tekstin "ad astra" (tähtiin).

Ja koska tänään on vuoden viimeinen päivä, saan hienon tilaisuuden kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Sinulle

Hauskaa vuodenvaihdetta

Onnellista vuotta 2011 !

Helmi

Hyvää Joulua!

2010-12-19T16:16:00.000+02:00

Toivotan Sinulle

erittäin hyvää ja tunnelmallista Joulua !

Kiitos, että olen saanut Sinut blogiystäväkseni

Sydämellisesti,

Helmi

Minä hiljennyn tästä nyt Joulunviettoon ja palaan uusine juttuineni vuoden 2011 puolella <3

Pakettikortteja

2010-12-13T11:47:00.001+02:00

Lahjat alkavat olla paketeissaan.
Tässä erä tämän vuoden pakettikortteja.

Taannoin Kissakonttoria siivotessani löysin kätköistäni pari vuotta sitten printtailemiani jouluisia vintagekuvia.
Liimasin ne raakapahvisiin tageihin ja mäiskin päälle parit leimat.

Sopivat mukavasti vintagetyylisiin paketteihini.

Helmi

kynttilöiden tuiketta

2010-12-05T18:00:00.000+02:00

Huusholliimme ilmestyy nyt lähes päivittäin erityyppisiä kynttiläsommitelmia.

Tänään innostuin kokeilemaan oikein bling-bling meininkiä. Keräsin isolle tarjottimelle hopeaa, kristallia, joulupalloja ja tuikkuja.

Kokoelmaa tuijottelimme koko perhe hiljaa silmät tuikkien. Jouluun mielestämme kuuluu hiukan kimmellystä ja tuikintaa.

Kimmellystä ja tuikintaa löytyy myös keittiön ikkunaan väsäämästäni joulukalenterista.

Kiedoin valosarjan puukarakkaan, jonka virittelin poikittain ikkunaan. Piparit leivoin Sunnuntain valmistaikinasta (ehdoton feivoriittini, jolla oikaisen joka vuosi piparihommat) ja kuorruttelin valkuais-tomusokeri -seoksella.

Tästä kalenterista Pikku saa joka päivä yhden piparin syödäkseen. Arkena sääntö on, että piparin saa vasta koulupäivän päätteeksi. Sääntö herätti ensin pientä vastarintaa, mutta Pikku on nyttemmin jo myöntänyt, että tämä(kin) äidin idea on sittenkin ihan kiva :-)

Tuiketta sinunkin silmiisi!

Helmi

Sydän kurkussa

2010-12-03T19:06:00.001+02:00

Sydän pomppasi kurkkuun....

Siis tällainen väsäämäni joulusydän lampun kaulaan.
Ja sai vielä valkoisen rusentinkin somisteekseen.

Pikkuhiljaa siis huushollimme virittäytyy joulutunnelmaan.

=)

Helmi

Ensimmäinen Adventti

2010-11-28T09:00:00.006+02:00

Tänä vuonna sytytän adventtikynttilät tähän tapaan. Setin olen hankkinut Adalmiinan Helmestä. Kynttilät on valettu laseihin ja ympärille ommeltu puuvillaiset liinat, joissa numerobrodeeraukset. Kaunis ja näpsäkän oloinen idea.

Toivotan sinulle oikein hyvää ja tunnelmallista Adventtiaikaa!

Helmi

Pipurallana

2010-11-22T15:33:00.001+02:00

Torstaista lähtien olen ollut jonkun ihme taudin kourissa. Perjantaina sentään jaksoin töihin, mutta viikonloppu meni sohvan pohjalla. Tänään olen testannut, millaista on elää ilman Buranaa....

Kollegan neulomat villasukat jalassa vällyn alta olen katsellut maailmaa sen minkä olen jaksanut. Etupäässä olen nukkunut.

Vällyn raahasin kesällä Pariisista asti, Maison de Famillelta. Olisi samantyyppisiä varmasti kotomaastakin löytynyt, mutta suveniirina se kotio tuotiin. Butiikki sai minut ihan sekaisin. Mun makuuni...

Itseasiassa vällyyn ihastui oikopäätä koko perhe, joten päätös oli helppo. Oikein on mukava ja lämmin. Löysäkudoksista puuvillaa, vaikka pellavalta näyttää. Taisin minä muutamat pariisilaiset unetkin nähdä ;-)

Luulenpa, että nyt alkaa pää-korva-kaula-raajasärky pikkuhiljaa helpottaa. Jokohan sitä huomenna sitten töihin pääsisi?

Joulunpunaista

2010-11-12T16:30:00.002+02:00

Joulunpunaiset mokkaballerinat huhuilivat minua kutsuvasti Bulevardi 5:n ikkunassa. Pakkohan ne oli ostaa, Pretty Ballerinas. En omista yhtäkään punaista vaatetta; mustaan ajattelin nämä yhdistää.
Piti siis tuunata punainen koru.

Puuhelmistä, hopeasta ja vanhasta korvakorusta. Nyt minulla on joulunpunaista päällepantavaa - itselleni sopivana annoksena.

<3

Mukavaa viikonloppua toivotellen,

Helmi

Amor

2010-11-07T17:24:00.001+02:00

Väsäsin iltapäivän ratoksi itselleni helmistä "nauhan".
Hopeinen AMOR -sydän on taannoisten hopeasavikokeilujeni tuotos. Nyt se löysi paikkansa helmien jatkeena. Tykkään sydämestä kovasti, se on mukavan muhkurainen ja pehmoisen kotoinen. Sellaistahan rakkauskin parhaimmilaan on :-)

Käväisin tänään Nurmijärvellä Wanilla Rosessa, jossa vietettiin joulukauden avajaisia ja naapurihuoneistossa pidettiin sisustuskirppistä. Wanilla Rosesta mukaani lähti upea tarjotin, käytännöllinen näkkileipäkaulin ja kerä punavalkoista narua. Olisin sieltä paljon muutakin ostanut, mutta tällä kertaa näin.
Aurinko helli tänäänkin, kunnes iltapäivällä Helsinki sai ensilumen, kait? Pyrytti taivaan täydeltä noin viisi minuuttia, ja sitten kaikki oli ohi. Lumikin. Ja aurinko - se jatkoi nauraen paistamistaan.

Mukavaa viikon alkua!

Helmi

Aurinkoista perjantaita

2010-11-05T09:33:00.000+02:00

Minulla on tänään lomapäivä!

Suureksi ilokseni myöskin aurinko on päättänyt tänä aamuna paistaa, piiiiiitkästä aikaa. Se yltää juuri ja juuri horisontin yläpuolelle, mutta onnistuu silti valtaamaan kotini säteillään. Olen niin onnellinen! Enkä ole huomaavinanikaan sitä villakoira-armeijaa, jonka se säteillään sohvan alta paljastaa!

Tänään aion tehdä kaikkea mukavaa: ommella, askarrella, paketoida....

Mieleni tekisi kovasti esitellä aikaansaannoksiani, mutta mitä jos joulupukki suuttuu?!? Tai pienet tontut paljastavat joululahjasalaisuuteni? Ei. Pitää nyt vain odottaa tammikuulle, ennen kuin saan kertoa, mitä olen keksinyt laitella.

Siispä toivottelenkin tässä sinulle oikein ihanaa viikonloppua!

Muistakaamme Pyhäinpäivänä edesmenneitä sukupolvia. Minun luonani viivähtävät pappa, mummi, mamma, appiukko, eno....

Heitäkään eivät villakoirani häiritse.
<3

Helmi

Marenkeja

2010-10-31T18:45:00.002+02:00

Tässä on taas niiiiin Sucréeta ja Mignonnea. Paahtovanukasvalmistukseni sivutuotteen, ylimääräiset valkuaiset vaahdotin sokerin kera marengiksi. Pieniksi, kahden sentin pyörylöiksi, joiden koristeena - mikäs muu kuin - helmi.

Tällaiset pikkaraiset viihtyvät uunissa vain 45 minuuttia, mutta melkoinen tovi vierähti ennen kuin kaikki olivat paistuneet. Nyt nappeja riittää (ellei herkkusuut löydä kätköäni) jos jonkinlaisen leivonnaisen koristeeksi.

Ja kahvipöydänkin söpöstykseksi!

Nämä tein sveitsiläiseen tapaan, eli vaahdotin valkuaiset ja sokerin (125 g per 2 valkuaista) poreilevassa vesihauteessa. Ovat vaaleampia kuin ranskalaiset siskonsa.

Suut makiaks!

Helmi

Ruusuja

2010-10-28T18:11:00.001+03:00

Mieheni yllätti minut puskallisella valkoisia pikkuruusuja!
Muuten vain... sillä on semmoinen tapa. Eikä minun tarvitse edes epäillä, että olisi ollut pahanteossa ;-)

Niinpä iloisena kyhäsin tuoksuvan puketin ruusuista ja laventelinoksista.

Kimpun asettelin oksakranssin sisään maljakkoon, jonka olin laittanut ruskeaan paperipussiin.

Yksinkertaista, vaatimatonta, mutta mielestäni ihan tolkuttoman kaunista.

Mitä mieltä sinä olet?

Helmi

Tähtitehdas

2010-10-24T15:02:00.000+03:00

Ulkona on niin tolkuttoman syksyistä ja synkeää.

Ihanaa, kun saa viettää joutislasta sunnuntaipäivää sisätiloissa, villasukat jalassa.

Kissakonttorilla on tähtitehdas. Olen ommellut pehmoisia tähtiä omaksi ja ehkäpä muidenkin iloiksi.

Sisävalaistus riittänyt tähdistön kuvaamiseen, joten piipahdin terassilla kuvaussessiossa. Laventelipuska osoittautui kivaksi taustaksi kuvauskohteelleni.

Vielä ei ole pakkanen vienyt kaikkea vihreyttä terassiltani. Tuo laventeli ja pelargoniat uhmaavat syksyn koleutta. Villiviinin punaiset lehdet tuuli on kyllä jo puhkunut mukaansa!

Terassi on jo saatettu talvikuntoon. Ikkunan eteen olen bygannut tuikkusommitelman kanervista, omenista (kestävät ulkona yllättävän kauan) ja sammaleesta.

Pikkuhiljaa vaivun kaamokseen. Yritän olla vaipumatta talviunille.

Tunnelmaa sinunkin syksyysi!

Helmi

pieni lintu lentää

2010-10-22T18:23:00.000+03:00

Kun pieni lintu lentää
Sun ikkunasi luo,
niin muista,
että minulta
se terveisiä tuo

Onnittelukortti Mamalle <3

Fonteilla ja kuvalla leikitellen, valmiille korttipohjalle printattu. Kukat tein Cutlebugin kuviointimuotilla ja somistin muovistrasseilla.

Mustavalkoinen ja yksinkertainen.
Kortin mukana meni pieni lahja, johon olin käyttänyt myöskin tuota pikkulintua runoineen.

Tässäpä tämä pikkulintu lentää Sinunkin ikkunalaudallesi. Terveisiäni tuomaan!

Helmi

Helmin Puoti

2010-10-18T20:00:00.000+03:00

Perustinpa tuonne pienen puodin, josta löydät tekemiäni tuotteita.

Ajattelin kyllä ensin pitää puotiblogini auki ihan vain yksityisesti suljetulle piirille, mutta kannustuksesta reipastuneena päätin sittenkin avata putiikkini ihan kaikille.

Helmin Puoti on nyt siis avattu. Olet sydämellisesti tervetullut ostoksille!

Aloittelen rautalankasydämillä, joiden perään muutama teistäkin on kysellyt. Tuotteita lisäilen sitä mukaa, kun/jos kysyntää riittää ja uutta valmistuu.

Tuotokseni "signeeraan" tuttuun tapaan COTONINA -merkilläni.

Puotiblogini elelee omaa elämäänsä ja tämä Sucré & Mignonne jatkaa ihan entiseen malliin :-)

Helmi

Porvoossa

2010-10-14T18:15:00.002+03:00

Parisen viikkoa sitten käväisin Porvoossa. Oli aivan ihana aurinkoinen päivä. Harmittaa vietävästi, etten taaskaan kantanut kameraa mukanani. Mutta lohduttaudun sillä, että kuvat ovat sielussani. Näen ne, kun laitan silmät kiinni.

Vanhan kaupungin putiikeissa piipahdin. Kaikkea kivaa olisi ollut ostaa, mutta pysyin tiukkana. Vallen aitasta mukaan lähti isoja Karhulan lasipurkkeja. Naapurista, Jokikatu 6:sta hankin kaksi isoa kynttiläjalkaa. Ihanaa köyhänmiehenhopeaa.

Hotel & Café Onnin terassilla juotiin kahvit leppoisan lämpimässä syyssäässä. Nautittiin auringon paisteesta ja hiljaisuudesta.

valoa ja iloa keittiössä

2010-10-08T17:54:00.013+03:00

Keittiönpöydällämme palaa nykyisin ikuinen tuli.

No, tuo oli kyllä liioteltua. Kynttilä palaa vain, kun olen sitä vahtimassa.

Periaatteisiini ei kuulu julkaista kuvia "Pikkusta, mutta koska Pikku ei todellakaan ole enää tämän näköinen, teen poikkeuksen. Taulujuliste kuuluu itseoikeutetusti keittiöön ruokapöydän yhteyteen. Kuva koristi aikoinaan Hesarin "etusivua" oikein värillisenä. Liittyi juttuun päiväkotilasten ruokailutottumuksista. Tälle pojalle terveellinen ruoka maistui...

Kuvan on ottanut Heikki Kotilainen/HS.

Canvastaulujulisteen teetin aikoinaan Hannas'illa, toisin Don Goffon välityksellä.

Herkullisia ruokahetkiä Sinunkin pöytäsi ääreen!

Helmi

mysliä ja jogurttia

2010-10-03T11:51:00.000+03:00

Olen ottanut tavakseni syödä mysliä jokaikinen aamu, joskus maidon, toisinaan jogurtin kera. Ja nimenomaan itse tehtyä mysliä, tajuttuani, miten helppoa ja vaivatonta se on valmistaa. Sunnuntaisin huiskasen satsin seuraavalle viikolle, kas näin:

Laitan syvälle uuninpannulle (en käytä leivinpaperia) kaura-, ruis- ja tattarihiutaleita sen verran, että pohja peittyy. En mittaile mitään aineksia tarkkaan, vaan "huiskin" kourallisia.

Sitten summamutikalla mukaan cashewpähkinöitä, manteleita, auringonkukan- ja kurpitsan siemeniä. Sekoittelen ainekset, joita pannulla on nyt parin sentin kerros.

Kahvikupissa sekoitan keskenään puolisen desiä oliiviöljyä ja ruokalusikallisen hunajaa.
Jotta hunaja sulaa paremmin öljyn joukkoon, laitan seoksen pariksi sekunniksi mikroon. Tänään ripsautin sekaan vähän vaniljasokeriakin; oli sellainen fiilis.

Valutan seoksen mysliaineiden päälle Sekoittelen vielä kerran ja tasoittelen vähän pintaa.

Uunissa seos viihtyy noin 15 minuuttia, jonka jälkeen kääntelen seosta ja annan olla vielä 5 minuuttia. Tarkkana, ettei pähkinät tummu liikaa. Kun seos on uunissa, paloittelen kuivatut hedelmät. Tänään käytin ananasta ja papaijaa, koskei kaapista löytynyt viikunoita eikä taateleita. Kun otan myslin uunista, "huiskin" hedelmät sekaan ja jätän seoksen pannulle jäähtymään. Valmista!

Säilytän mysliä Ikean isossa lasipurkissa keittiöpöydällä, josta sitä on aamu-unenpöpperöisenä helppo ottaa.

Valmistelenpa nykyään jogurtinkin suurimmaksi osaksi itse. Sekin oikein oivaa sunnuntaipuuhaa!

Lämmitän 1,5 litraa "sinistä maitoa" niin, että se melkein alkaa kiehua. SIIS MELKEIN. Höyryä nousee ja pinta hiukan väreilee. Maitohan kiehahtaa tosi nopeasti, joten ei jätetä sitä seosta itsekseen levylle!

Kaadan kuuman maidon kulhoon ja annan jäähtyä 40 - 45 asteiseksi.

Kun maito on jäähtynyt sopivaksi, otan sitä kahvikupillisen ja sekoitan tähän erään Bulgarian jogurttia 1,5 rkl (jos kaapissa on itse tehtyä jogurttia, käytän sitä). Sekoitan jogurtin huolellisesti kahvikuppimaitoon ja sen jälkeen kaadan seosta pikkuhiljaa kulhossa olevaan maitoon. Sekoittaen huolellisesti.

Sitten käärin kulhon pyyhkeeseen. Minulla on kannellinen kulho, joten jätän kannen hiukan raolleen ja käärin kulhon froteepyyhkeeseen, kuin pienen vauvan ;-)

Siinä kääreessään keittiön pöydällä maito valmistuu jogurtiksi kuudessa tunnissa. Sitten siirrän kulho jääkaappiin viilentymään. Valmista!

Ja HYVÄÄ.... vaikka itse sanonkin....

Helmi

Aurinkoiset terveiset

2010-09-27T17:20:00.001+03:00

Kävimme lataamassa D-vitamiinivarastoja Algarven auringossa. Ihanan levollinen reissu.

Tahdon jakaa kanssasi nämä kuvat, joista aion ensi talven pimeydessä itselleni voimia ammentaa. Kenties ne lämmittävät sinuakin!

Pistän silmät kiinni, ja tunnen lämmön. :-)

Helmi

sato säkissä

2010-09-21T18:30:00.033+03:00

Ehkei ihan säkissä, mutta nyt on yrttisato kuivattuna paperipusseissa, kas näin:

Satoa tosin tuli vielä toisetkin pussilliset, sillä en raaskinut survoa oksia pusseihin kovin tiukkaan. Olen jostain oppinut, että kuivatut yrtit säilyvät parhaiten, jos ne antaa olla lehdet oksissa kiinni ja riipii vasta käytön yhteydessä. Ai niin, näitähän pitää sitten myös muistaa käyttää...

Taas piti vähän koristella, eihän ne muuten olisi "helmimäisiä"!

Ja loppuun vielä aamu-usvainen kuva naapuristosta, joka pikku hiljaa valmistelee itseään talviuneensa. Ryhmäpuutarha (=virallinen nimi; itse käytän vanhaa, tuttua sanaa "siirtolapuutarha") lukitsi jo porttinsa meiltä, ulkopuolisilta vierailijoilta 15.9. (portit avataan jälleen toukokuussa), mutta toki puutarhanhoito varmasti jatkuu, kunnes lumi peittää maan.

Niin jatkuu Helmin terassillakin! Laventelit uhkaavat vielä pyöräyttää viimeiset kukkasensa, eikä Mårbackatkaan osoita hiipumisen merkkejä. Sinänsä vähän kiusallista, sillä vaaleanpunaiset kukat eivät mielestäni sovi syksyn sävytykseen.

Oikein mukavia syyskuisia päiviä Sinulle!

toivottelee,

Helmi

pellavapussukka

2010-09-17T18:31:00.002+03:00

Pieni pussukka valmistui Lin et Dentelles -kirjan ohjeilla. Tosin jouduin hieman muokkaamaan kaavaa, jotta sain kukkarorangan sopimaan.

Pussukka on vuorattu samalla ruutukankaalla, josta tein rusetin.

Olen hiukan pelännyt kukkarorankoja, mutta koska tämä nyt onnistui mielestäni vailla suurempia ongelmia, taidan tehdä muutaman lisää. Olen näet pussukoiden suurkuluttaja!

sakset ja tuunattu muistikirja

2010-09-14T19:05:00.001+03:00

Vanhat sakset ovat isotädin peruja.
Pituutta näillä on 30 cm, joten eivät todellakaan mitenkään käytännölliset, mutta -ah- niin kauniit!

Koristelu on metalli-intarsiaa. Minkäänlaisia valmistajanmerkintöjä ei ole, harmi.

Mikähän näidenkin käyttöidea on aikanaan ollut? Nyt ne roikkuvat työhuoneeni koristeena.

Tässä sakset poseeraavat kankaalla päällystämäni muistikirjan seurana. Sopivat mielestäni hyvin yhteen.

Muistikirjan kuvan lainasin Graphics' Fairyltä, lisäsin kuvaan pätkän ranskankielistä runoa. Ja siirsin kiinni puuvillaan. Sitten vain liimaten vanhojen (punaisten) kansien päälle.

Helmi

kynttiläkauden avajaiset

2010-09-07T18:10:00.003+03:00

Parisen tuikkua on toki jo polteltu, mutta varsinainen kynttiläkauteni alkaa yleensä syyskuussa.

Niin nytkin. Olin toki valmistautunut jo hyvissä ajoin.... päällystämällä uutukaiset tulitikkuaskini mielestäni kaupanmallia tyylikkäämpään kuosiin. Jotta niitä voi sitten pitää esillä. Ranskateemalla mennään tuleva kaamos.

Löysin näet viimein kauan halajamani Cavallini & Co:n leimasimet englantilaisesta nettiputiikista. Itseasiassa juuri tuoreita leimasimia testaillessani tämä tulitikkuaski-idea näkikin päivänvalon.

Mehr Licht!

Helmi

Sadonkorjuuta

2010-09-02T18:11:00.004+03:00

Kesän yrttimaa on nyt setvitty. Laventelit uhmailevat vielä yökylmiä, mutta basilika piti ottaa hyvissä ajoin talteen. Nyt on korjattu pienempilehtisetkin. Kuvassa kreikan basilika (parvekebasilika; kukkii valkoisin kukin) ja timjami.

Somistelin puketit (Tildan) leimalla "kotikasvatuksen" kunniaksi. Nyt satsi roikkuu alassuin Kissakonttorin katonrajassa.

Isolehtisistä basilikoista valmistelin pestoa. Heittelin silppuriin cashewpähkinöitä, parmesaaniraastetta, basilikanlehdet ja oliiviöljyn. Hurautin rouheaksi ja maustoin suolalla ja pippurilla. Summamutikassa ja silmämääräisesti. HYVÄÄ TULI.

Pakkohan nämäkin purkit oli "signeerata"! Yhden purkin vein maistiaisiksi kollegalle. Riemastuimme kovasti, sillä hänkin oli tuona aamuna päättänyt yllättää minut: sain omista omenistaan valmistamaansa omenahilloa! Yllättely on kivaa :-)

Muistikirja

2010-08-29T18:15:00.002+03:00

Tähän pieneen muistikirjaani merkkaan ylös kangasmenekkejä, tarvikkeiden hintoja ja ostopaikkoja, yms. muka tarpeellista ja hyödyllistä.

Kokoa tällä siroudella on 11 x 8 cm, eli se edustaa Sucré & Mignonne -ajatusmaailmaani varsin mallikkaasti.

Itse on valmistettu paperitaitoksia ja sidontaa myöten.

Kansia tehdessäni halusin kokeilla "lähes kaikkea", eli edustettuina on ompelu, leimasimet, nauhat ja pitsit... Ja tietysti siirtokuvatekniikka, jonka avulla siirsin tekstin.

Halusin näet kokeilla eri tekniikoita ensin itselle tehtyyn kirjaa, jotta uskallan käyttää niitä lahja- ja myyntikirjoissani.

Tuo nimi (Mignonne & Sucre) on muuten ihan tarkoituksella väärin päin, jos joku ihmettelee...

Hyvin näyttää toimivan, joten kissakonttorin tuotekehitysosasto antaa nyt tuotantolinjalle luvan aloittaa valmistusprosessit ;-)

Helmi - kissakonttorin pomo

Hyvää yötä!

2010-08-26T20:24:00.006+03:00

Nukkumaan meno on aikast ihanaa puuhaa!
Siis semmoinen rauhallinen ja rituaalinomainen "pesiytyminen".
Itse olen kovinkin iltauninen ja mielelläni touhuan iltatoimeni tiettyä kaavaa noudattaen. Melkein tämän runon mukaisesti:

Noh, hampaat kyllä harjaan iltapalan jälkeen...

Tässä pussukassa säilyttelen unisukkiani siltä varalta, että varpaat ovat päässeet "jäätymään".
Uni ei tule, jos on kylmät varpaat, senhän nyt tietää kaikki!

Laittelin tuon runonpätkän vaaleansiniselle pellavalle taas siirtopaperin avulla. Runo on vanha tuttu, mutta stilisoin sen fonttisekamelskaksi. Sitten taas sur-sur pari suoraa saumaa. Valmis... Vähän piti taas hempeillä pitseillä ja napeilla.

Hyvää yötä sitten vaan!

Helmi

Tunnustus

2010-08-25T16:04:00.001+03:00

TUNNUSTAN, etten oikein osaa tätä tunnustushommelia(kaan). Toivottavasti menee oikein...

Voih, miten otettu olenkaan saatuani tunnustuksen Marie Elisabethilta! Kiitos kaunis, Marie, olet ihana <3

Minä puolestani haluan ojentaa tunnustuksen Matildalle, joka oli noin puoli vuotta sitten blogini ensimmäinen lukija. Sitä kautta minäkin tutustuin Ranta-Huikun rauhaan, tai oikeammin iloiseen elämään. Käyn säännöllisesti oven raosta kurkkimassa!

Tässäpä tulee seitsemän tiedostettavaa asiaa Helmistä:

* Minä RAKASTAN Fazerin Sinistä

* Kotoani en varmaankaan lähtisi minnekään, ellei olisi pakko

* Sisustelinpa Kissakonttorinikin kesällä uuteen kuosiin

* Viime yönä heräsin siihen, että kuu kurkki sisään... ja aamulla kaatosateeseen. Työmatkalla näin ISON sateenkaaren.

* Tein eilen ekaa kertaa saippuaa - tosin valmismassasta.

* Olen patalaiska kuntoilija. Huono homma!

* Odotan jo kovasti syksyn "D-vitamiinimatkaamme" Portugalin aurinkoon =-)

Makkaritunnelmia

2010-08-20T19:57:00.001+03:00

Uuden Kuun Emilia esitteli hempeän ja raikkaan sänkykamariunelmansa.
Vaikkakaan meidän makkari ei ole lainkaan samantyylinen, äkkäsin siltä istumalta tilata H&M Homesta meillekin pellavalakanat. Vanhemmille valkoista, Pikkulle hiekanväriset (ehkäpä esittelen nekin, myöhemmin). Kummatkin sopivat täydellisesti värimaailmaamme.

Kerroinkin, makuuhuoneemme on tätä nykyä melkein zenistisen riisuttu ja mustavalkoinen. Eikä näistä minun "tunnelmakuvista" nuo uudet lakanat nyt varsinaisesti erotu, joten nyt on vain tyytyminen tällaisiin sisustuskuviin.

Ukkoseni mennä täräytti ihan omin päin tuon toisen Bourgien. Päivänä muutamana vain tuli kotiin laatikon kanssa. Täytyy sanoa, että melkoisen riskin otti ;-) Mutta hyvä niin, sillä nyt on makkari tasapainossa. Mainitsempa, että päiväpeittona meillä on Ikean untuvainen tuplatäkki. Erittäin käyttökelpoinen, sillä kätkee muhkeudellaan alleen ei-niin-timmin petausjäljen!

Toinen sisustuselementti, joka yllättäin ilmeistyi makuuhuoneeseemme, on Pikkun vanha musta kuppeli. Senkin mieheni päättäväisesti asetti omalle puolelleen. Sopiihan se.

Nuo valaisimet on himmennettävissä, joten iltaisella huoneessa on (kiitos mustan seinän) mielestäni ihanan mystinen (?) tunnelma.

Siis talvi-iltaisin. Kesäiltaisin aurinko pääsee laskiessaan kurkkimaan pienestä tuuletusikkunasta niin, että oli pakko kehitellä itselleni tämmöinen tuiki tarpeellinen nukkusuojus silmille. Aamullakin aurinko kurkkii isommasta ikkunasta, mutta silloin minulla onkin sen kanssa jo kisa, kumpi herää ensin.

Täytyy sanoa, että kyllä ovat aikast' ihanat nukkua, nuo pellavalakanat! Paljon pehmoisemmat kuin luulin.

Helmi

Shaalinpoikanen täysikasvuisena

2010-08-16T18:15:00.001+03:00

Shaalinpoikaseni (josta kerroin täällä) varttui valtavan nopeasti. Siitä tuli täysikasvuinen vielä heinäkuun puolella!

Tässä poseerataan laventelien (jotka lopettelevat kukintaansa) keskellä.

Ja vielä sovitusnukkeni päälle aseteltuna.

En näköjään osaa vangita kuviini mohairin pehmeyttä ja keveyttä, mutta melkeinpä odottelen jo innolla syksyn viileneviä säitä, jotta pääsen tätä ihanuutta käyttelemään. Nooh, ei sen syksyn nyt ihan vielä tarvitse tulla!

Helmi

Lin et dentelles

2010-08-13T19:16:00.009+03:00

Haluan esitellä teille uusimman kirjahankintani.

Lin et dentelles (pellavaa ja pitsejä) -kirjan bongasin Cabane de Violetten (=Chantal Shabatier) sivuilta, jossa on enemmänkin kuvia kirjasta, päiväyksellä 20 Mai 2010.

Kuvat vaikuttivat niin herkullisilta, että pari viikkoa haudottuani päätin metsästää kirjan netistä. Löysin sen viimein Amazon.fr -kaupasta, josta se kiikuttui luokseni hintaan 28,15 € (postituskuluineen) viikossa. Hirvitti kyllä painella tilausta eteenpäin sillä ranskankielentaitoni EI ole kovinkaan hyvä! (ai niin, eihän tuo kirja ihan uusin kirjahankintani ole! Ostin näet oitis perään kunnollisen ranskankielen sanakirjan ymmärtääkseni paremmin tämä kirjan selostukset. Vaikkakin kuvat kyllä puhuvat puolestaan).

Nyt olen selaillut kirjaani eessun taassun ja onnitellut itseäni ihanasta hankinnasta.

Niin ihanasta, että on mielestäni ansainnut hiukan tällaista puskaradiomainontaa ;-)

Tässä tiedot, jos jota kuta kiinnostaa:

Lin et dentelles
Chantal Sabatier
Editions Fleurus / Mango Pratique
ISBN 978 2 8125 0026 8

Helmi

Poposet perillä

2010-08-09T18:21:00.000+03:00

Heipparallaa! Perillä ollaan.

Tietysti meillä on vielä hiukan ikävä vanhaa kotia, mutta kyllä täällä on ollut niin innostunut ja lämmin vastaanotto, että eiköhän me tänne pian kotiuduta.
Tässä me poseerataan Helmin terassilla. Tuommoista helmistelevää hilua on rekvisiitaksi laittanut... Mutta tällä hetkellä me jo majaillaan Kissakonttorilla, sievästi hyllyllä, mistä Helmi voi meitä ihailla.

Niin, että terveisiä vaan Elsalle!
Helmikin lähettää terveiset ja vielä kerran kiitokset.

terveisin,
Poposet

Rautaristit

2010-08-08T20:08:00.001+03:00

Aiemmin kerroin rautalankasydämistäni. Tulipa siinä samalla tehtyä pari rautaristiäkin.

Minua viehättää kovasti rautalangan rujouden ja helmien hempeyden yhdistäminen.

Ajattelin, että nämä voisivat ilahduttaa jota kuta vaikkapa jouluaikaan...

Teen aika paljon pieniä joulumuistamisia itse. Teen ne ajoissa ja ajatuksella.

Olen jouluihminen, joten minulle ei tuota pienintäkään omantunnon tuskaa ajatella joulua jopa kesähelteellä, tyyliin "se on sitten joskus ja silloin on pimeää. Nyt ei! Ihanaa"

Helmi

Väkerretyt sydämet

2010-08-03T20:15:00.000+03:00

Tässäpä muutama rautalangasta väkertämäni sydän.

Koristeena erivärisiä helmiä. Yhden sydämistä tein hopealangasta aikeenani käyttää sitä riipuksena, mutta jotenkin pidän itse enemmän rautalangan ronsikiudesta.

Vääntelyssä on jotain perinteisen puhdetyön ja puuhastelun meininkiä.

Vääntelin näitä aikani kuluksi heinähelteillä. Tosi hauskaa puuhaa. Olisin voinut väsätä vaikka kuinka monta.

Samalla tuli katseltua poutapilvien lipumista hiljalleen taivaan poikki.

Wau, mikä kesä!

Helmi

Voitin!

2010-08-01T08:28:00.000+03:00

"Mites mun blogi on tossa..?!", tuumasin unenpöpperöisenä, kun sunnuntaiaamun kunniaksi hakeuduin kahvikupposineni (en ole vielä siirtynyt täysin teenjuojaksi) blogien ääreen. Elsassin sivuilla oli tuorein päivitys, aiheesta:

"Mää voitin!!" huudahdin ääneen herättäen samalla miehistön.

Minä siis voitin nuo ihanat kengät. Voi kiitos, KIITOS!

Vaikkeivät pienet poposet toki minun jalkaani mahdukaan, kenkäfriikkinä olen aivan haltioissani. Kuule, kyllä nää nyt tulee ihan oikeaan osoitteeseen (ei silti, että mitenkään kokisin ansainneeni nämä ihanuudet)! Näitä vaalitaan suurella kunnioituksella. Tiedän jo kunniapaikankin, jolle ne pääsevät!

Onnitteluni myös Uuden Kuun Emilialle kylttipalkinnosta.

Helmi

Kesäaamun teehetki

2010-07-30T12:51:00.000+03:00

Lomalla otin tavakseni aamuisen teehetken terassillamme.
Kiitos lämpimien aamujen!

Kuten näkyy, kaunis teekuppi on vielä hakusessa. Valkoinen sen olla pitää ja iso, mutta tahtoisin jonkun vähän romanttisemman.

Suklaakakkupalat tein Marie Elisabethin ohjeen mukaan. Tajuttoman hyvää!! Kiitos Marie, ohjeesi ovat aina toinen toistaan herkullisempia.

Olen hiukan vältellyt irtoteetä, sillä en tykkää sihti- yms. virityksistä. Lähinnä niiden "jälkipyykistä". Kun viimein löysin kaupasta kahvisuodatin papereiden vierestä teenhaudutuspussit, ongelmani oli ratkaistu!

Vihreä tee on feivoriittini. Saa olla maustettukin. Tea fortén Jasmine Greenin tuoksu on taivaallinen.

Niin olen tykästynyt teehetkiini, että pitänee miettiä, miten rauhaisat sessiot saisi ujutettua arkeenkin.

Ylipäätänsä... pitäisi saada arkeeni lisää rauhallisia hetkiä. Ne tekevät niiiiin hyvää!

Rauhallisia hetkiä sinullekin!

Helmi

vanhoja vai?

2010-07-27T17:20:00.004+03:00

Pari laatikoston laatikkoa (eivät edes kovin vanhoja; mistä lie käteeni tarttuneet) on pyörinyt vailla tarkoitusta kaapeissamme.

Maalasin ne viimein valkoiseksi ja jätin odottelemaan inspiraatiota.
Inspiksen tuleminen kesti.... noin tunnin ja kolme minuuttia.

Sabluunilla piirsin kevyesti ääriviivat ja mustalla askartelumaalilla - taas henkeä pidätellen, kuten aina kun olen tarkemmissa puuhissa - maalasin numerot paikalleen.

Kuivumisen jälkeen annoin boxeille vielä vanhennuskäsittelyn, eli hioin osan maalista pois.

Muka vanhoja?!? Irvokasta, että oma (ja ukkoniinin) syntymävuosi näyttää jo niin antiikkiselta. Mehän ollaan vielä ihan uusia!

No, laitetaan tähän nyt sitten vähän antiikkista tunnelmaa:

Lusikan uusi elämä

2010-07-21T16:13:00.000+03:00

Vanhaa ja dissattua hopealusikkaa yrittelin aikani puhdistella, muttei se enää kyennyt täyteen säihkyyn. Juttelin sille aikani ja yhdessätuumin päätimme, että nyt on muodonmuutoksen aika.

Voimasaksilla kaula poikki. Terävimmät kulmat viilaten ja sitten vaan kurkusta kiinni ja vääntämään.
Hopealangasta ja helmistä vähän koristusta kaulalleen.

Lusikanraato kaulallani olen nyt ylpeänä liikuskellut.
Minusta tämä on HIANO.
Jostain syystä mieheni on kätkenyt hopeaimistomme.... ;-)

Helmi

Shaalinpoikanen

2010-07-18T08:57:00.003+03:00

Heinähelteillä keksin viimein keinon, jolla saan pidettyä itseni aloillani. En näet pysty istumaan paikallani, vaan hakeudun koko ajan jonkun pikku puuhan pariin. Suorastaan stressaavaa, jos sen itsekin ymmärtää!

Sain oivan idean: latasin Sinuhe egyptiläisen Adlibriksestä iPodiini (ei halpa äänikirja, mutta joka sentin väärtti) ja tälläsin itseni koirankalposeen (aurinkovarjon alle) virkkuukoukkuineni. Jo pysyy Helmi-rouva paikallaan. Yhtäjaksoisesti jopa tunnin!

Tässä on shaalinpoikanen parin tunnin ikäisenä. Ihan rääpälehän se vielä on, jos ajattelee, millainen vonkale siitä pitäisi täysikasvuisena tulla. Mutta pikkuhiljaa - Sinuhen edetessä - virkkaan siihen talvea varten kaiken heinäkuun lämmön, jota meille nyt TODELLAKIN suodaan!

Idean sain Sinkkisangon Anulta, joka on samaisesta Rowanin langasta neulonut itselleen sinisen kaulahuivin. Kokeilin ensin neulomista, mutta mohair ei sillä tavoin juossut tarpeeksi kevyesti hyppysissäni. Muutenkin olen huomannut, että kesällä virkkuukoukku on jotenkin kevyempi ja joustavampi. Virkata voi vaikka riippukeinussa (on kokeiltu sitäkin!)

Ja mitä tulee itse shaaliin...Siitä tulee unelman kevyt.... kesäisen poutapilven kevyt.
Ja heinäpäivän lämpöinen....

Lempeitä kesäpäiviä kaikille!

Helmi

Älä häiritse puutarhuria!

2010-07-15T13:30:00.001+03:00

Olen suorastaan rakastunut puutarhuriini! Ihana karvaturri. Äärimmäisen ahkera ja huolellinen. Keskittyy työhönsä ikään kuin minua ei olisikaan. Katsoin parhammakseni laatia vieraillekin ohjekyltin:

Ripustin ohjeistukseni heti terassiovenpieleen, jotta tulee huomioiduksi.

Kas, tässä tuo komistus nyt on.....laventelipuskieni kimpussa.