25.4.2010

Perhosia




Perhoset veivät taas kerran sydämeni. Löysin Sinellistä ihastuttavan leimasetin, jota piti heti vähän kokeilla. Leimasin taas lempipuuvilloilleni setissä olleen "sanakirjatekstin" (Papillion) ja silitin siirtokuvaperhoset päälle. Sur-rur-rur....syntyivät sydämet.




Samalla kokeilin, miten puuvilla nauha "taipuu" leimailulle. Oikein hyvin. Beautiful?


Helmi

21.4.2010

Minä ja Musta

Toinen puoli minusta on hyvin mustavalkoinen ja -kehtaisko sanoa- zenistinen. Siivosin tässä taannoin vaatekaappini ja itsekin häkellyin lopputuloksesta. Kaappi oli siivouksen jälkeen täysin mustavalkoinen. No, paria beigeä toppia lukuunottamatta.

Myös asuntomme olen huomannut muuttuvan pikkuhiljaa; valkoisesta värien kautta musta-valkoiseen. Esimerkiksi ensin meillä oli kauttaaltaan valkoiset seinät. Sitten yksi toisensa perään seinät saivat väriä, jopa kerroksittain; maalaaminen kun on niin helppoa ja nopeaa. Itseasiassa suht' edullistakin face liftingiä. Arkeologit tulevat aikanaan vielä hämmästymään maalikerrostumien määrää!

Nyt seinämme ovat taas muuttumassa valkoisiksi ja MUSTIKSI. Ensin mustui "pikkun" huoneen yksi seinistä. Siitä tuli "macee"! Voipi olla, että esittelen senkin huoneen joskus. Siis mikäli sinne koskaan saadaan kuvauskuntoinen siisteys. Tuskin.

Meidän makkarin seinä mustui pari viikkoa sitten. Oli sitä ennen olevinaan luumun värinen. Luumu osoittautui auringon valossa liian liilaksi. Olisi joka tapauksessa pitänyt maalata tummemmaksi. Mattamustaksi vain, huiskis.


Kerrottakoon nyt kuitenkin, että huoneen muut seinät ovat siis valkoset. Ja verhot (eleettömät valkoiset) ovat vasta hakusessa. Verhot ovat heikoin lenkki. En pidä verhoista (enkä matoista), joten en oikein osaa niitä hankkiakaan.



Tässä nyt vielä lähikuva vuosi vuodelta rakkaammaksi käyvästä kaksikosta:



Thaimaalainen kultapää (en suostu sanomaan sitä Buddhaksi) tahtoi mukaani Pineapplesta valvomaan uniamme. Bourgien (Formverkista) olen ajastanut herättämään meidät pimeisiin aamuihin (jotka tätä kirjoittaessa alkavat onneksi olla ohi).

Enpä nyt oikeastaan tiedä, miksi näitä kuvia tänne tungin. Ehkäpä vastapainoksi söpöilylle ja näpräilylle?

Helmi

18.4.2010

Integroitu lahjakukkakortti

Ritvalla on syntymäpäivä! Ritva saa integroidun lahja, kukka ja kortti -paketin. Tällaisen:






Helmi

15.4.2010

Lusthus

Tässä on minun "Lusthus", ikioma piilopaikkani. Se odottelee jo kovasti kesän tuloa. Ajattelin, että jotain kasviviljelmää pitäisi kehitellä.




Kamalan harmittavaa, etten itse mahdu sinne sisälle!




Sain rungon ikäänkuin joululahjaksi, ja olen sisustuksen seiniä myöten väsäskellyt "ihan ite". Hirmuisen hauskaa ja palkitsevaa.

Mineily on kuin virus: kerran saatu, on ja pysyy. Mineilytarve iskee kuin tauti (minulla yleensä joulun tienoilla), ja aikansa riehuttuaan onneksi myös laantuu. Uinuu aikansa ja iskee taas.

Pikku sai "miniviruksen" äidinmaidossa: väsää ja maalaa miniatyyrihahmoja ja taistelukenttiä (LOR ja WOW). Ne vasta pieniä ovatkin (tuo pohjanappi on 1,5 cm)!


Eikös olekin söpö???

Helmi

11.4.2010

Pieni tytön tylleröinen

Siirtopaperikokeiluni jatkuu. Ei kovin hääppösin tuloksin.
Tekstiä tahtoisin siirtää, mutta en yhtään tykkää siirroksen kalvon tuntumasta! Olkootkin, että se on matta eikä juurikaan näy. Tässä taas yksi "unityyny", jonka koko on pikkuruiset 6 x 7 cm.


Pienenä olin kovin vihainen tuolle runon tytölle. EI SAA mennä yksin metsään; eikä varsinkaan nukahtaa sinne!

Helmi

8.4.2010

Laventelibiscotit

Olen ottanut tämän reseptin joskus aikoja sitten ranskalaisesta lehdestä. Jäi vähän unohduksiin, koskei Suomessa löytynyt mistään kuivattua laventelia. Nykyään varmaan löytyy jo helpommin. Minä kokeilin oman sadon kukkasilla (taatusti myrkyttömiä).



Laventelibiscotit

4 munaa
3 dl sokeria
6 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
3 rkl kuivattuja laventelinkukkia
100g voisulaa
100g manteleita
100g suklaata (70%)

Ensin rouhitaan mantelit ja suklaa. Ja erotellaan keltuaiset ja valkuaiset. Sulatetaan voi ja laitetaan uunikin päälle (175 astetta).

Sitten vatkataan keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Valkuaisetkin vatkataan vaahdoksi, erikseen omassa astiassaan.

Keltuaissokerivaahtoon lisätään jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Seuraavaksi seokseen käännellään valkuaisvaahto. Sitten vielä voi, suklaarouhe, mantelirouhe ja laventelinkukat.

Taikina jaetaan kuuteen osaan ja leivotaan pitkiksi tangoiksi kahdelle uunipellille, siis kolme tankoa kumpaankin. Tankoja voi halutessaan hieman litistää.

Paistetaan uunin keskiosassa noin 15 minuuttia. (Itse paistelen molemmat pellit kiertoilmassa)

Leikataan vastapaistetut tangot, noin 2 cm:n levyisiksi viipaleiksi, jotka asetellaan takaisin pellille leikkauspinta ylöspäin. Paistetaan viipaleita vielä noin 10 minuuttia. Otetaan uuni pois päältä ja "unohdetaan" palat jälkilämpöön (luukku hieman auki, jotta kosteus pääsee ulos).

Säilyy sen minkä säilyy. Eli periaatteessa keksipurkissa pitkäänkin, mutta herkkusuihinhan ne sieltä vaivihkaa häviävät. Amaretto -liköörin kanssa näitä meillä joulun tienoilla tyytyväisenä mutusteltiin.

Helmi

6.4.2010

Jokaisen lapsen oikeus

Jokaisen lapsen oikeus on tulla rakastetuksi.

Poimin ranskankielisen lauseen kielioppikirjastani. Totuus päätyi kissakonttorin tuotekehityslinjalle. Sai seurakseen perhosia ja printtaantui siirtopaperille. Päätyi valkoiselle pellavalle.



Sydämeeni.

Helmi

4.4.2010

Viiniä, lääkkeitä ja roskisdyykkausta

Pelastin joulun tienoilla kaksi viinilaatikkoa joutumasta roskikseen. Olisinhan minä mieluusti ottanut sisältöineen päivineenkin, mutta hyvä, että edes laatikot sain. Tunnen suurta vetoa vanhoihin tekstillisiin puulaatikoihin. Nämä nyt eivät ole edes vanhan näköisiä, mutta silti minusta kivoja.


Voipi olla, että saavat vielä joskus jonkinlaisen pintakäsittelynkin, mutta ei ennen kuin olen varma, minkälaisen.

Nurkissani on pyörinyt äidiltäni aikanaan kinuamani isot ruskeat lääkepullot. Seiskytluvulla kyseiset pullot toimivat lapsuudenkotini olkkarissa lampunjalkoina, kunnes äitinikin kyllästyi vakosamettiin ja ruskeaan väriin (itse saan syyhyn lähes kaikesta retroon viittaavasta).  Pullot lojuivat vintillä, kunnes "kaikki rohmuava tytär" kehtasi mankua ne itselleen.

Vaikka ehdottomasti halusin pullot matkaani, ei lasinruskea ole minun värini. En ole saanut niitä mitenkään sopimaan sisustukseemme. On suoranainen ihme, etten ole onnistunut niitä huolimattomalla varastoinnillani rikkomaan!

Nettiseikkailuni tuloksena löysin hauskoja etikettejä. Graphics Fairyn sivuston kautta ne löysin (Graphics Fairyhän on oikea aarrearkku!). Suurensin niitä aika lailla ja kahvivanhensin kopiopaperin. Sitten vain liimalla pullojen pintaan. Laitoin varmuuden vuoksi tosi vähän liimaa, että saan etiketit vielä halutessani irtikin. Näin hurjia "eliksiirejä ja tonikkeja"meillä nyt köökissä on:





Äiti ei ole vielä nähnyt pullojen uutta tulemista, mutta olen varma, että tykkää niistä. Nyt ne jatkavat melkein alkuperäisellä tiellään. Ovat näet kotoisin Helsingin yliopiston lääketieteen laitokselta, josta laboranttiäitini ne roskiin joutumasta pelasti.

Helmi

1.4.2010

Hyvää Pääsiäistä!


Ihanaa Pääsiäisaikaa kaikille!

Pitkäperjantain aion ottaa "pitkästi", eli olla tekemättä mitään, kuten asiaan kuuluu.

Mutta varmaan jo lauantaina alkaa puuhaus. Ainakin yhden seinän maalaan. Mutta siihen nyt ei kauaa nokka tuhise. Arvatenkin sormet syyhyävät tietokoneelle ja printterille. Tilasin näet InkClubista siirtopaperia (sekä vaaleille että tummille kankaille; kokeilin jo eron) ja sen lisäksi vielä Canvas -paperia, johon ihastuin oitis. Imuroin jo Graphics Fairyltä mielettömän suloisen "kana ja pupu" -aiheisen vanhan valokuvan, johon kirjoitin pääsiäistervehdyksen ja printtasin Canvakselle. Tämä kissakonttorin tuotekehitysosaston aikaansaannos päätyi tuohon maljakon somisteeksi. Nyt päässä pyörii jo jos jonkinlaista ideaa!


Juuri nyt ulkona näyttää siltä, että....KEVÄT TULEE !

Helmi